Vieraskynä

Usein kuulee sanottavan, että tunteet pitää kohdata ja käsitellä. Puhutaan tunnetyöstä, jonka avulla sitten kasvaa ihmisenä. Harvemmin sen sijaan kerrotaan, miten tämä oikeastaan tapahtuu. Tunteiden käsittely kun ei ole mekaanista tekemistä, jossa tietyn tuntimäärän kuluttua tai jonkun toimenpiteen jälkeen on valmista.

Tunnista tunteet mielessä ja kehossa

Tutkimustiedon perusteella jo pelkästään tunteen nimeäminen auttaa sen käsittelyssä. Jos jotakin pyrkii pintaan, koita löytää sille jokin sana, tai vaikka lause, joka kuvaa sitä. Harjoitusta voi jatkaa miettimällä, mikä väri siitä tulee mieleen. Onko sillä jokin muoto? Onko se kevyt vai painava, kuuma vai kylmä? Tarkastelua voi jatkaa haluamallaan tavalla, vaikka piirtämällä tunne tai kirjoittamalla siitä runo. Mitä tunne sanoisi, jos se osaisi puhua?

Tunteet usein koetaan myös kehossa – jotkut heikommin ja toiset hyvinkin vahvasti

Joogaharjoitus on hyvä tapa tarkastella, miltä kehossa tuntuu. Onko tunne painanut kehoa kyyryyn, tai tuntuuko kiristystä jossakin kohtaa? Tunnekokemus voi tuntua jaloissa, lantiossa tai rintakehän alueella. Kehossa voi tuntua jäykältä tai voimattomalta. Joogaharjoituksen aikana voi tarkastella, millaista liikettä keho kaipaisi. Joskus voi tuntua hyvältä esimerkiksi avata rintakehää ja välillä se voi tuntua liialliselta. Tee harjoitus kuulostellen kehoa, niin huomaat tunteen kehossasi.

Joogaharjoitus on hyvä tapa tarkastella tunteiden virtaa. Harjoitukseen mahtuu usein monenlaista vaiheita, joskus jotakin hankalaakin. Jatkamme kuitenkin harjoitusta ja lopuksi harjoituksesta päästetään irti.

Pelkäämisestä kohtaamiseen

Saatamme joskus etukäteenkin pelätä jotakin tunnetta. Jos vaikka pelkää huonoa omaatuntoa, joutuu jatkuvasti väistelemään tilanteista, josta sellainen voisi tulla. Joogaharjoitukseen lähtiessäkin voi tuntua, että oikeastaan pitäisi olla tekemässä jotakin muuta. Pahimmillaan tunteiden väistely johtaa omien tarpeiden ja toiveiden ohittamiseen.

Tunteen kohtaaminen ja vakavasti ottaminen toimivat paremmin kuin väistely. Tunteisiin voisi suhtautua kuin meren aaltoihin, jotka tulevat ja menevät. Jos tunteen ottaa vastaan sellaisena kuin se on, se kestää lopulta lyhyen aikaa. Ikävään tai mukavaankaan tunteeseen ei tarvitse kuitenkaan takertua. Joogaharjoitus on hyvä tapa tarkastella tunteiden virtaa. Harjoitukseen mahtuu usein monenlaista vaiheita, joskus jotakin hankalaakin. Jatkamme kuitenkin harjoitusta ja lopuksi harjoituksesta päästetään irti.

Hyväksynnän ihme

Tunteiden käsittelyyn ei ole ihmelääkettä. Tunteen hyväksyminen on kuitenkin hyvin lähellä sitä. Jos sallit tunteen tulla ja tarkastelet sitä lempeästi ja hyväksyen, saatat huomata muutoksen omassa suhtautumisessasi tunteeseen. Saat siihen etäisyyttä ja se löytää oman paikkansa, yhtenä tunteena muiden joukossa. Eniten meitä vaivaavat ne tunteet, joita emme haluaisi kokea ja kohdata.

Erityisesti vaikeilta tuntuvat tunteet tekisi mieli ohittaa. Se on aivan luonnollista, sillä vältämmehän muutenkin elämässä epämukavuutta. Omia tunteitaan ei kuitenkaan kannata
vältellä. Vaikea tunne voi tuoda tärkeitä viestejä. Tunteen ei myöskään tarvitse antaa ohjata omaa toimintaa. Kun sen kohtaa hyväksyvästi, ja huomaa vaikka ”tästähän tuli huono omatunto”, hyväksyvä asenne helpottaa oloa. Tunne saa tulla, ja sen voi antaa myös mennä menojaan.

Joogaharjoituksessakin opettelemme suhtautumaan kehon ja mielen viesteihin hyväksymällä sen mitä tulee vastaan. Joogatunnin lopussa ohjaaja saattaa joskus sanoa ääneenkin, että harjoitus oli sellainen, kuin sen tänään kuuluikin olla. Tämä asenne sopii hyvin myös tunteiden käsittelyyn. Tämä päivä meni niin kuin sen oli tarkoituskin mennä. Sen voi hyväksyä sellaisenaan, vaikka monenlaisia tunteita heräsikin.

Vieraskynä: Satu Pihlaja

Satu Pihlaja on erikoispsykologi PsL, kouluttajapsykoterapeutti ja coach, joka kouluttaa, puhuu, valmentaa ja pitää vastaanottoa coaching- ja työnohjausasiakkaille. Hän on kirjoittanut myös kaksi kirjaa: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018, Atena-kustannus) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (2021). Satu kirjoittaa Roots Journaliin psykologia-aiheisia blogipostauksia.

Millaisia perinteitä luot ja vaalit?

Meille jokaiselle on elämän aikana muodostunut oma käsityksemme joulunvietosta ja vuoden vaihteen perinteistä. Jollekulle joululaulujen kuunteleminen luo joulun tunnelmaa. Pipareiden leipominen tai piparkakkutalon rakentaminen voi kuulua traditioihin, joista ei luovuta.

Ehkäpä olet jo muokannut juhlatraditioita omaan suuntaasi, luopunut joistakin perinteistä ja muodostanut uusia. Omaa joulukuusi on ehkä jäänyt pois joulun hankintalistalta, tai aikuisten lahjat ovat muuttuneet aineettomiksi.

Mieti, miten haluaisit tänä vuonna viettää joulua ja vuodenvaihdetta. Ehkä pyhät tarjoavat mahdollisuuden jollekin sinulle tärkeälle harrastukselle. Haluatko ehkä kokeilla uutta ruokalajia perinteisten jouluruokien sijaan? Jos joululaulut eivät sykähdytä, pohdi millainen musiikki voisi sopia sinun jouluusi. Vai haluatko kenties nauttia pyhäpäivistä ihan muissa maisemissa ja lähteä matkoille? Luo rohkeasti omat perinteesi.

Yhdessä vai yksin?

Yhteys muihin kuuluu erottamana osana pyhien lähestymiseen. Pikkujoulut ja glögitilaisuudet kokoavat yhteen niitä yhteisöjä, joihin kuulumme.

Monelle joulussa on pyhää juuri yhdessä vietetty aika. On kuitenkin ok viettää joulunaikaa yksin tai ainoastaan lähimpien ystävien seurassa. Pyhien hiljaisuus on oivaa aikaa myös laatuaikaan itsensä kanssa.

Keitä sinä haluat muistaa tänä jouluna? Kuka on tuonut sinulle hyvää mieltä? Oletko tänä vuonna ollut kiitollinen jonkun tietyn ihmisen läsnäolosta? Onko jokin yhteisö, jota sinä haluaisit muistaa? Tai ehkä sinulle sopiva yhteisöllisyyden muoto on muistaa niitä, jotka kipeimmin sitä tarvitsevat, ja lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen.

Mitä ajatuksia pysähtyminen herättää?

Arjen hiljentyminen mahdollistaa pysähtymisen hetkeen. Kun kiire hellittää, on mahdollista kuulostella tarkemmin myös omia toiveitaan. Haaveillaan kirjan lukemisesta nojatuolissa tai joulun suosikkielokuvien katselusta sohvalla. Kun pysähdyt, huomaat mikä tuntuu tärkeältä.

Vuoden vaihtuessa on hyvä tilaisuus katsoa mennyttä vuotta, ja asettaa toiveita tulevalle. Oletko tyytyväinen siihen, miten olet vuotesi viettänyt? Mikä on ilahduttanut tai harmittanut eniten? Haluatko vähentää elämästäsi jotakin, tai kenties saada siihen jotakin lisää? Ilman varsinaisia uudenvuodenlupauksiakin mielessäsi käy asioita, joita haluaisi tehdä ensi vuonna toisella tapaa. Käytä hetki aikaa itsereflektioon ja ota avuksi esimerkiksi Year Compass -työkalu, jossa kokoat ajatuksiasi menneestä vuodesta, ja suunnittelet tulevaa.

Kun tunnistat, millaiset asiat ovat sinulle pyhiä, tiedät mikä on todella tärkeää. Poimi siitä jotakin tavalliseen arkeesi. Salli itsellesi silloin tällöin rauhallinen hiljentymisen hetki. Ota arjessakin aikaa tärkeille ihmisille, vaikka se vaatisi erityistä vaivannäköä. Valitse se tärkeä harrastus, vaikka se maksaisi jonkun mielestä liikaa.

On lahja tunnistaa se, mitä todella toivoo.

Vieraskynä: Satu Pihlaja

Satu Pihlaja on erikoispsykologi PsL, kouluttajapsykoterapeutti ja coach, joka kouluttaa, puhuu, valmentaa ja pitää vastaanottoa coaching- ja työnohjausasiakkaille. Hän on kirjoittanut myös kaksi kirjaa: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018, Atena-kustannus) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (2021). Satu kirjoittaa Roots Journaliin psykologia-aiheisia blogipostauksia.