Talvi on pysähtyneisyyden tila vuoden kierrossa. Luonto on omassa lepotilassaan, hiljainen ja vetäytynyt syvälle maan sisään. Luonto on alaston, mutta maan alle piiloutuneet juuret keräävät energiaa syntyäkseen uudelleen keväällä.
Aivan kuten jokainen meistä käpertyy viltin alle villasukkineen talvehtimaan. Tämä luonnollisesti rauhallisin vuodenaika on tarkoitettu energian varastoimiseen ja täydentämiseen. Hiljaisuuteen, jossa on mahdollista kohdata itsensä.
Kiinalaisen perinteen mukaan talven elementti on vesi. Vesi reagoi ympäristöönsä ottaen sopivimman muodon. Maailmassa on ollut kautta historian sama määrä vettä. Vesi ei tuhoudu, vaan se muuttaa muotoaan. Talven voima on sen hiljaisessa vaikuttamisessa, joka hioo kiveä hitaasti kuin virtaava vesi.
Vesi ihmisessä tekee myös meistä sopeutuvaisen. Se opettaa meitä muokkaantumaan.
Kuten veden, myös elämän tehtävänä on virrata. Muuttua ikuisesti.
Kulunut vuosi on ollut jokaiselle meistä oppikoulu vedestä, sen uskomattomasta kyvystä muokkaantua uusin tapoihin elää ja olla.
Olet luultavasti törmännyt myös sanaan resilienssi, josta on tullut erityisen ajankohtainen termi. Se henkinen kapasiteettimme, kun poikkeukselliset olosuhteet vaativat joustavuutta, uusien toiminta- ja ajatusmallien nappaamista sekä toiveikkuutta. Tämän merkitys korostuu etenkin nyt, kun maailman meno haastaa kaiken totutun. Resilienssi mahdollistaa sen, että emme mene rikki tai murru jokaisesta vastoinkäymisestä.
Erityisesti nyt joogan työkaluista ja mielen taidoista on meille hyötyä. Uskallankin sanoa, että joogan ja mielen taitojen harjoittelusta hyötyy ja sitä tarvitsee nyt jokainen.
Tuntematon pelottaa kaikkia meitä, mutta kaikista pelottavinta on jämähtää sinne minne ei enää kuulu.
Emilia
