Joogalla ja osteopatialla on sama tavoite: tuoda keho tasapainoon. Molemmissa ihminen nähdään kokonaisuutena, johon vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin henkisetkin tekijät. Toisin kuin jooga, osteopatia on kuitenkin lähtöisin länsimaista, tarkemmin ottaen Yhdysvalloista, jossa sen lanseerasi amerikkalainen lääkäri Andrew Taylor Still. Hän uskoi, että jos keho saadaan tasapainoiseen tilaan, se voi parantaa itse itsensä. Still keskittyi hoidossa alunperin nimenomaan luuston ja nivelten asentoon ja nimesi hoitomuodon siksi sanoin osteo (=luusto) ja pathos (=sairaus). Tämän ajatuksen pohjalta syntyi hoitomuoto nimeltä osteopatia.
Nykypäivän osteopaatit käyttävät hoidossa laajaa kirjoa erilaisia tekniikoita, joiden avulla hoito voidaan suunnata lihaksiin, niveliin, sidekudokseen, sisäelimiin tai hermostoon.
Koska osteopaattisia tekniikoita ja lähestymistapoja on paljon, osteopaattien keskuudessa on monia eri tapoja lähestyä asiakasta ja hänen ongelmaansa. Eri osteopaatit voivat siis pyrkiä vaikuttamaan kehoon hyvin eri tavoin, kertoo Rootsin Vallilan tiloissa vastaanottoa pitävä osteopaatti Julia Sieppi. Usein hoidon sisältöön vaikuttaa osteopaatin koulutustausta ja muu erityisosaaminen sekä asiakkaan toivomukset. Etenkin joogan harrastajilla on Julian mukaan hyvä kehotuntemus ja korkea motivaatio hoitaa kehonsa rajoitteita.
“Moni joogi hakeutuu vastaanotolleni siksi, että hän huomaa jonkin liikerajoituksen asanaharjoittelussa. Hoidossa autan asiakasta selvittämään, mistä rajoitus johtuu. Osteopatian menetelmien avulla voimme helpottaa kipua ja myös opetella käyttämään kehoa niin, että liikkuvuus kehittyy toivottuun suuntaan.”
Lempeäkin hoito voi olla tehokasta
Osteopatia ei keskity pelkästään vikatilojen korjaamiseen vaan moni hakeutuu osteopaatin vastaanotolle myös rentoutuakseen ja rauhoittuakseen. Koska osteopatia on kiinnostunut hermoston tilasta, sen tekniikoilla pyritään tasapainottamaan hermoston ylivirittyneisyyttä ja jännitystiloja. Käytännössä tämä voi näyttäytyä asiakkaalle jopa hieman erikoisena: osteopaatti saattaa pitää kättään ristiluun alla ja vain tunnustella. “Ristiluun kohdalla voidaan tuntea niin sanottuja faskiallisia vetoja sidekudoksessa sekä havainnoida lantion liikettä hengityksen mukana. Kun ohjaan ristiluun liikettä hellävaraisesti, se voi vaikuttaa koko lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuuteen”, Julia kertoo.
Osteopatia on siis paitsi manuaalista käsittelyä myös kehon hienovaraisten signaalien aistimista. Jännitystilojen purkaminen on Julian mukaan tärkeää koko hyvinvoinnin kannalta, joskaan se ei aina vaadi ihmeitä.
“Pelkkä kosketuskin jo rauhoittaa.”
Julian oma lähestymistapa osteopatiaan on kuunteleva ja lempeä. Hän pyrkii ohjaamaan asiakkaitaan suuntaan, jossa aina ei tarvitse hakea ääritunnetta. “Kipu ei ole tavoite. Vaikka hoitoa ei välttämättä tunne voimakkaasti, se voi silti olla tehokasta.”
Kiputilojen hoito vaatii sitoutumista
Vaikka osteopatia luokitellaan joissain tapauksissa vaihtoehtohoidoksi, Suomessa osteopaatti on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka Valvira rekisteröi. Osteopaatiksi valmistutaan ammattikorkeakoulusta ja siellä opinnot keskittyvät anatomiaan, fysiologiaan, erotusdiagnostiikkaan sekä lääketieteellisiin aineisiin. Opintoja voi tehdä myös yksityisissä oppilaitoksissa.
Osteopatian suurin ero hierontaan ja fysioterapiaan on sen kokonaisvaltainen lähestymistapa. Kun hieronta keskittyy lihasten ja sidekudosten manipulointiin ja fysioterapiassa ohjataan kehon liikettä, osteopatia pyrkii tarkastelemaan koko kokonaisuutta.
Mikään pikakikka osteopatia ei kuitenkaan ole. Jos osteopatiasta hakee apua akuuttiin tai krooniseen kipuun, hoitoon on Julian mukaan hyvä sitoutua samalla tavoin kuin fysioterapiaan. “Yleensä 3–5 kertaa on hyvä minimi, siinä ajassa ehtii huomata, mikä toimii ja mikä ei. Samalla voi yhdessä pohtia, miksi kipu tulee ja mitä voisi tehdä, ettei se tulisi uudelleen.”
Kiputiloista puhuttaessa Julia vertaa kehoa vesimaljaan. “Sopeutumiskyky on kuin malja, johon heitellään kiviä elämän varrella. Kaikki hyvät ja huonot tapahtumat ja kokemukset kasaantuvat sinne maljaan. Jossain vaiheessa vesi tulee yli ja kehon sopeutumiskyky pettää. Silloin jokin vanhakin vaiva voi palata yllättäen.”
Osteopatia, kuten joogakin, voi siis toimia hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja tukena sekä stressinhallinnassa että fyysisten vaivojen hoitamisessa. Se tarjoaa rauhoitetun tilan, jossa omaa oloa voi pohtia ammattilaisen kanssa. “Joskus on suuri merkitys vain sillä, että joku sanoo: ei hätää, olen täällä sinua varten”, Julia toteaa.
Artikkelin lähteenä on käytetty myös Suomen Osteopatialiittoa. Löydät Julia Siepin vastaanoton osoitteesta: osteopaattijuliasieppi.fi