Kevään alku. Uuden alku. Uudelleensyntyminen.

Mitä kaikkea voi vuodenajan vaihtuminen ja kevään alku tuoda tullessaan? Arkea ja rutiineja nyt ainakin.

Ihmiset ovat kautta aikojen kaivanneet muutoksia ja mahdollisuuksia uusiin alkuihin. Tämä tarve on inhimillinen ja psykologinen, ja sen tarkoituksena on todennäköisesti kannustaa meitä kehittymään. Ajanlaskun myötä syntyi ajatus, että tietyn ajanjakson päättyminen ja uuden alku merkitsevät mahdollisuutta kasvuun.

Alun perin uusi vuosi sijoittui kevääseen, mutta nykyään uutta vuotta juhlitaan tavallisimmin joulu-tammikuun vaihteessa. Uuden vuoden aikaan usein tehdään uuden vuoden lupauksia, joista ehkä kevään tullessa, on jo hieman lipsuttu. Joogafilosofian avuin on mahdollista muuttaa omaa näkökulmaa ja suhtautumista muutokseen ja lupausten pitämiseen, ja luoda säännöllistä ja pitävää rutiinia.

Muutoksen juhla antiikin ajoista nykypäivään

Ensimmäiset uudenvuoden juhlinnat juontavat juurensa antiikin Babyloniaan. Vuoden vaihde ei kuitenkaan osunut joulun jälkeiseen aikaan, kuten tänä päivänä, vaan uusi aikakausi alkoi kevätpäiväntasauksen jälkeen, uudenkuun aikaan. Uusivuosi merkitsi kevään tuloa ja uuden kasvukauden alkamista. Mayat taas juhlivat uutta vuotta keskellä heinäkuuta, ja noin viidenkymmenen vuoden välein heidän ajanlaskunsa nollautui. Uusivuosi oli merkki elämänkierron vaihtumisesta, ja sitä juhlistettiin näyttävin rituaalein.

Vaikka gregoriaanisen kalenterin myötä uudenvuoden juhla on siirtynyt keski-talveen, on vuodenvaihteen juhlinnassa säilynyt yhä samoja elementtejä kuin antiikin ajoilta. Uusivuosi tarjoaa symbolisen mahdollisuuden aloittaa alusta: jättää menneet taaksemme ja ottaa uusi suunta. Mahdolliset voivat tuntua loputtomilta, näin ollen täydellistä aikaa asettaa itselleen tavoitteita ja hyödyntää vuoden alun energiaa.

Uudenvuoden lupaukset antavat tilaisuuden ottaa uusi suunta henkilökohtaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa, ja niistä on tullut tärkeä osa monien elämää.

Lupaukset juontavat juurensa antiikin Roomaan, jossa vuoden vaihtuessa annettiin uhrilahjoja jumalille ja luvattiin parempaa käytöstä tulevaksi vuodeksi. Ajan myötä, yhteiskuntien maallistuttua, lupaukset keskittyvät usein henkilökohtaiseen kehitykseen ja itsensä parantamiseen.

Uudenvuoden lupaukset: muutoksen mahdollisuus

Uudenvuoden lupausten ei tarvitse olla suuria tekoja. Ne voivat olla pieniä, arkisia asioita, joita on helpompi toteuttaa. Lupausten ollessa helpommin saavutettavissa, on todennäköisempää, että motivaatio niiden täyttämiseen säilyy pidempään.

Uudenvuoden lupauksiin voi liittyä myös turhautumista ja stressiä. Lupausten tuntuessa liian suurilta tai epärealistisilta, voi olla syytä hengähtää. Uudenvuoden lupaukset ovat henkilökohtaisia valintoja, eivätkä ne sido mihinkään sen suurempaan. Jos niitä haluaa lähestyä lempeämmin, voi kokeilla ajatella niitä enemmin tavoitteina kuin sitovina lupauksina.

Lupausten aiheuttamaa painetta voi myös helpottaa valitsemalla tavoitteita, jotka eivät ole vain itseään koskevia. Ehkä omalla toiminnallaan voi antaa takaisin omalle yhteisölle? Tai lahjoittaa päivittäin viisi minuuttia omasta ajastaan, lähettääkseen lämpimiä ajatuksia niille, ketkä sitä tarvitsee juuri sillä hetkellä. Ehkä on mahdollista tukea taloudellisesti itselleen tärkeää aatetta.

Elämä jatkuu – myös uuden vuoden jälkeen

Linnut availevat äänihuuliaan ja päivät pitenevät. Pian puissakin voi alkaa erottamaan pienen pieniä silmuja, jotka viestivät olemassaolollaan siitä, että jälleen kerran kevät saapuu ja tuo mukanaan uuden alun.

Elämä on syklinen ja jatkuva. Joogafilosofioissa tätä tätä elämän sykliä kutsutaan samsaraksi. Vaikka yleisin samsaraan liitetty ajatus on siitä vapautuminen, voi tästä elämän syklistä löytää myös lohtua ja lempeyttä. Uusia alkuja on kaikkialla ja koko ajan. Sopiva hetki uuden aloittamiseen tai vanhaan palaamiseen on milloin tahansa. Talvella, keväällä, kesällä, syksyllä, aamulla, illalla, yöllä, päivällä.

Moni huomaa kevään hiipiessä, että arjen kiireet ovat ottaneet jälleen vallan, eikä uuden vuoden aikaan kaiverretuille lupauksille löydykään enää samalla tavalla ajatusta tai aikaa. Rutiinin luominen ja pitäminen tukee näissä hetkissä. Lupaus itselleen joogata päivittäin on huomattavan helpompi pitää, kun luopuu pakonomaisesta ajatuksesta, että jokaiseen päivään olisi tarkoitus mahduttaa kokonainen, täysmittainen ja -energinen harjoitus. Rutiinin ylläpitämiseksi varttikin riittää.

Milloin tahansa on hyvä hetki palauttaa rutiini arkeen. Oli se sitten muutama hengitysharjoitus, lyhyt kävely tai iltapalan yhteydessä d-vitamiini – rutiinin kannalta tärkeintä on toisto, ei niinkään määrä. Rutiinin löytyessä voi sen ympärille löytyä joustoa ja motivaatiota. Rutiinista ei voi kuitenkaan lipsua, ennen kuin rutiini on löytynyt.

Joogaharjoitukset uusien tuulien keskellä

Uutta rutiinia ylläpitäessä, voi elämä tuntua tavallista ahtaammalta tai kiireisemmältä. Joogaharjoitukset tarjoavat sen keskellä hengähdyshetken ja tasapainoa. Pienillä, arkisilla teoilla voi muuttaa merkittävästi omaa kokemustaan uudesta. Rauhoittuminen ja nykyhetkeen maadoittuminen luovat tilan, jossa ei ole kiire, vaan vain hengitys ja läsnäolo.

Uusien tuulien puhaltaessa joogasta voi tulla arvokas tukija. Jos uudet alut ja muutokset tuntuvat omalta, voi harjoituksessa keskittyä puhdistautumiseen ja aikomusten asettamiseen. Jos taas rauhoittuminen ja maadoittuminen on tarpeen, voi valita harjoituksia, jotka tukevat näitä elementtejä.

Ehdotuksia muutosten tueksi:

• Jos kaipaat puhdistavaa energiaa, voit valita virtaavia harjoituksia, kuten flow- ja vinyasa flow -tunteja. Harjoituksen alussa asetettavat aikomukset voivat myös tukea tavoitteiden asettamista tulevalle vuodelle.
• Jos taas toivot itsellesi enemmän sisäänpäin kääntymistä, yin-jooga tai gentle flow -tyyppinen, restoratiivinen harjoitus voi tuntua juuri oikealta. Päiväkirjan kirjoittaminen ja maadoittavat hengitysharjoitukset tai meditaatiot voivat myös tukea tätä reflektiivistä harjoitusta.

Joogaharjoitukset voivat tuoda rauhaa ja läsnäoloa, auttaen siirtymään hetkestä toiseen lempeästi ja tietoisesti.