Kuormitus tuntuu vaihtelevin tavoin. Joku huomaa heränneensä monena yönä neljältä miettimään työasioita. Toista jäi vaivaamaan jokin keskustelu läheisen kanssa, jota ei oikein saatu selvitettyä kunnolla. Kolmas on vain väsynyt, eikä oikein jaksaisi lähteä mihinkään. Neljäs käy ylikierroksilla ja on puuhakas joka suuntaan, muttei ehdi edes joogatunnille. Tässä blogissa pohdin, miten kuormitusta voi saada hallintaan toimivilla keinoilla.

Tunnista ja tunnusta

Aina emme edes huomaa kuormitusta. Moni ajattelee, että ihan normaalia arkeahan tässä eletään, töitä, harrastuksia ja perheen kesken oloa. Pitäisihän tätä jaksaa ihan hyvin. Kokoamme
kuitenkin ihan huomaamattamme itsellemme paineita kaikenlaisesta. Työpaikan projekti on saatava päätökseen ennen lomia ja lapsen koulunkäyntiä pitää tukea. Treenejä on oltava kolmesti viikossa ja ystäviäkin pitää ehtiä tapaamaan. Parisuhteelle täytyy varata aikaa ja pitäisi nukkuakin enemmän.

Kokonaiskuormitusta on todella hankalaa mitata tarkasti, mutta jo pelkkä ajatus siitä voi auttaa. Vaikka et haluaisi myöntää, niin ehkä lähestyvä seminaariesitys jännittää, harmittelet flunssan vuoksi väliin jääneitä menoja tai murehdit lapsen koulumenestyksestä. Fyysinen kuormitus on helpompaa hahmottaa kuin psyykkinen. Kuitenkin myös mielen kuormitukset haastavat meitä jatkuvasti, tunnustimme sitä tai emme. Silloin kun mielessä on paljon meneillään, kuormituskin on kovempaa, vaikkei edes poistuisi kotoa. Listaa kuormituksen aiheet – myös ne mukavat – yhdeksi listaksi ja tarkastele, mistä kaikesta on kyse.

Pysähdy ja priorisoi

Pysähtyminen voi tuntua vaikealta juuri silloin, kun tekemistä on paljon. Kun huomaat, että on tehtävä asioita pakonomaisesti, rauhoita mielesi hetkeksi. Tarkastele listaasi kuormituksen
lähteistä, ja alleviivaa sieltä kolme sinulle tärkeintä. Näitä haluat priorisoida, vaikka ne kuormittaisivatkin. Lopuista voit karsia reilulla kädellä, koska miksi käyttäisit voimavarojasi sellaiseen, joka ei ole niin tärkeää.

Ole tarkkana priorisoinnissa. Oletko alleviivannut vain sellaista, jota muut sinulta odottavat, vai ovatko alleviivaamasi asiat sinulle aidosti tärkeitä? Suunnittele itsellesi tavoitteet näissä tärkeissä asioissa, selkeä suunnitelma auttaa edistymään, ja voit olla tyytyväinen itseesi niissä. Hallinnan tunne lisääntyy, kun voit seurata edistymistäsi ja käytät aikaasi oikeisiin asioihin. Tee sitten suunnitelma, miten voit keventää muiden asioiden kuormittavuutta. Voit vähentää niihin käyttämääsi aikaa tai jättäytyä pienempään rooliin. Saat perua sellaisen menon, johon voimat eivät nyt riitä.

Palautuminen

Kuormitus ei ole mikään ongelma, mikäli palaudut siitä ja pysyt tasapainossa. Kuulostaa helpolta sanoa, että kiinnitä huomiota palautumiseen. Sitä se ei välttämättä ole. Toivottavasti vähemmän tärkeistä asioista karsiminen tuo sinulle arvokasta aikaa palautumiseen ja asioiden prosessointiin niin, että lepääminen lisääntyy melkein automaattisesti. Pelkkä lepäily ei välttämättä kuitenkaan ole paras tapa palautua. Ota siis vielä kerran katse listaasi kuormituksen lähteistä. Oletko jättänyt vähemmän tärkeäksi jonkin sellaisen, joka itse asiassa on palauttavaa? Liikuntaharrastus tai pitkät lenkit koiran kanssa vievät kyllä aikaa ja energiaakin, mutta ovat toisaalta kehoa ja mieltä rauhoittavaa tekemistä. Kirjan lukeminen tai käsitöiden teko voi tuntua turhalta ajankäytöltä silloin, kun on kiire, mutta ovat ehkä sinulle tärkeitä ja luonnollisia palautumisen tapoja. Jollekulle jopa varaston siivous voi olla rentouttavaa, kun tavaroiden järjestäminen tuo järjestystä myös mieleen. Varaa se joogatunti, jolle olit ajatellut mennä sitten, kun sinulla on paremmin aikaa. Mielenrauhaa ja keveyttä tuo myös se, että saat ihan konkreettisesti itse päättää, mihin aikaasi käytät.

Vieraskynä: Satu Pihlaja

Satu Pihlaja on erikoispsykologi PsL, kouluttajapsykoterapeutti ja coach, joka kouluttaa, puhuu, valmentaa ja pitää vastaanottoa coaching- ja työnohjausasiakkaille. Hän on kirjoittanut myös kaksi kirjaa: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018, Atena-kustannus) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (2021). Satu kirjoittaa Roots Journaliin psykologia-aiheisia blogipostauksia.