Restoratiivinen joogaharjoitus kutsuu luokseen usein silloin, kun takana on pitkä viikko, kovat treenit, tai keho ja mieli ovat päätyneet kellon lailla tikittävään tilaan, josta ei tunnu olevan ulospääsyä. Restoratiivinen joogaharjoitus on mitä parhain kumppani stressaantuneelle ihmiselle, mutta sen hyödyt ylittävät pelkän stressinhallinnan. Restoratiivista joogaa voidaan pitää jopa yhtenä edistyneimmistä joogamuodoista.
Mitä on restoratiivinen jooga?
Restoratiivinen jooga kuuluu joogakatalogin yin-osastolle, eli hermostoa rauhoittaviin ja meditatiivisiin harjoituksiin, eli tuo vastapainoa yang-tyyppisille harjoituksille, jotka aktivoivat kehoa vaativaan lihastyöhön. Toisin kuin vinyasa-tyyppiset dynaamiset joogan muodot, restoratiivista joogaa on vaikeampaa suorittaa.
Näillä tunneilla kehoa rohkaistaan antautumaan.
“Täydellinen rentoutuminen on tärkeää koska se opettaa meitä päästämään irti stressistä sekä jännitteistä kokonaisvaltaisesti kehon, mielen ja sielun tasolla. Rentona on helpompi kohdata itsensä juuri sellaisena kuin on.” Näin toteaa Eveliina Holm, joka opettaa restoratiivista joogaa Rootsin studioilla ja vastaa kyseisen tyylisuunnan opetuksesta myös tulevassa Rootsin joogaopettajakoulutuksessa.
Käytännössä niin sanottu restoharjoitus tarkoittaa sitä, että keho asetetaan asentoihin, joita kannatellaan erilaisilla tuilla, kuten vilteillä, bolstereilla, blokeilla tai joogavöillä ja asennoissa viivytään useiden minuuttien ajan. Pyrkimyksenä on auttaa kehoa rentouttamaan sellaisiakin kohtia, jotka ovat tiedostamatta jännitettyinä, kuten esimerkiksi leukaperiä, lonkakoukistajia tai kallonpohjan lihaksia. Tuettu ja mukava asento johtaa rentoutumiseen ennemmin tai myöhemmin ja restoratiivisessa joogassa keholle annetaan aikaa rentoutua täysin.
Mikä tekee restoratiivisesta joogasta edistyneen harjoituksen?
Modernissa, länsimaisessa joogaperinteessä edistyneenä joogaharjoituksena pidetään usein fyysisesti vaativia asanaharjoituksia, kuten käsilläseisontaa tai nopeatempoisia vinyasa-tunteja. Fyysisesti vaativat harjoitukset eivät aina kuitenkaan haasta mieltä samalla tavalla kuin pysähtymistä rohkaisevat, meditatiiviset harjoitukset. Teknisesti haastavat asanat voivat auttaa unohtamaan elämän murheet mutta niissä ei ehdi pysähtymään mielen äärelle ja tarkkailemaan sitä. Varsinainen zen-kokemus voi siis mennä tyystin ohi.
Restoratiivisessa joogassa mielelle annetaan hyvin vähän tekemistä, koska asanat eivät vie kehoa äärirajoille ja niissä pysytään paikallaan.
Näin mielen pinnalle nousee sellaisiakin ajatuksia, joiden äärelle ei ehdi arjessa pysähtyä.
Restoratiivinen jooga luokin tilan itsensä kohtaamiseen, ja juuri tämä tila tekee harjoituksesta vaativan. Siinä missä fyysisesti haastavan asanan opettelu vaatii toistoa ja kurinalaisuutta, oman mielen ja tunteiden äärelle pysähtyminen vaatii kärsivällisyyttä, armollisuutta ja hyväksyntää – taitoja, joita länsimaisessa yhteiskunnassa ei useinkaan harjoiteta. Vaikeiden tunteiden tai levottomuuden pintaan nouseminen restoratiivisessa harjoituksessa on siis merkki siitä, että harjoitus toimii. Mitä useammin restoratiivista joogaa harjoittaa, sitä helpommaksi muuttuu kohdata oma mieli ja tarkkailla sen liikkeitä.
“Harjoituksessa vaalimme hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Se pidentää ärsykkeen ja reaktion välistä aikaa: saamme siis enemmän tilaa itsellemme ja mahdollisuuden havainnoida mieltä ja sen toimintaa. Asennoissa viivytään sen verran pitkään, että mieli usein vaipuu niin sanottuun hypnagogiseen tilaan unen- ja valvetilan rajamaille. Tässä tilassa on erinomaiset olosuhteet itsensä kohtaamiselle”, Eveliina tiivistää.
Mitä hyötyjä restoratiivinen jooga tarjoaa?
Koska elämme maailmassa, joka on täynnä ärsykkeitä, hermostomme on usein taistele tai pakene -tilassa, siis jatkuvassa valmiudessa tekemään jotain. Tämä vaikuttaa esimerkiksi muistin normaaliin toimintaan ja kykyyn oppia uusia asioita. Restoratiivinen jooga voi auttaa laskemaan stressihormoneita ja rentouttamaan hermostoa. Tämän seurauksena muisti ja oppimiskyky voivat kohentua.
Restoratiivisen joogan fysiologiset hyödyt liittyvät sen kykyyn rentouttaa kehoa ja näin ollen palauttaa sen elinvoimaisuus. Levossa keho korjaa itseään ja näin restoratiivinen jooga voi parantaa suorituskykyä myös muissa joogan muodoissa tai urheilulajeissa.
Tavoitteellisen hyötyjen etsimisen sijaan restoratiiviseen joogaharjoitukseen on kuitenkin hyvä asennoitua niin, että se luo tilan kaikelle sille, mitä mielen ja kehon täytyy tehdä voidakseen hyvin. Se on paikka, missä voi irtaantua kontrollista ja istahtaa oman olemuksen takapenkille tarkkailemaan, mitä tuntemuksia ja kokemuksia harjoituksen aikana nousee esiin ja olla arvostelematta niitä millään tapaa.
Miten restoratiiviseen tuntiin kannattaa siis valmistautua? Eveliina muistuttaa, että tässä harjoituksessa ei haeta syviä avauksia ja venytyksen tuntemusta, vaikka keho toki asennoissa avautuu. Mitä enemmän sitoutuu pysähtymiseen, sitä suuremmat ovat hyödyt. Asentojen aikana havainnoidaan kehoa, mieltä ja hengitystä. “Avoin ja utelias mieli on tärkein varuste, mitä voit mukanasi tuoda.”
Lue lisää restoratiivisesta joogasta Eveliina Holmin blogista ja tutustu restoratiivisen maailman saloihin Eveliinan yinstorative-tunneilla. Voit törmätä restoratiivisiin harjoitteisiin tyypillisesti myös yin-joogan tunneilla opettajasta riippuen.
