Olet ehkä joskus ollut joogatunnilla, jossa haetaan yhteyttä juurichakraan tai avataan sydänchakran aluetta. Tyypillisesti chakroista puhutaan energiakeskuksina, jotka kulkevat selkärangan suuntaisesti häntäluusta päälaen kruunuun. Chakrat perustuvat ajatukseen energiakehosta: ihmisen keho on muutakin kuin luuta, nahkaa ja elimiä – kehon läpi kulkee hienovaraista energiaa, joka osaltaan vaikuttaa sekä olemukseemme että kokemukseemme maailmasta. 

Chakrojen määrä vaihtelee joogan eri koulukunnista riippuen, mutta yleisesti joogayhteisössä puhutaan seitsemästä chakrasta. Chakrojen kanssa työskentelyn taustalla on useita pyrkimyksiä, joista yksi perinteisimmistä on kundaliinienergian nostaminen juurichakrasta ylöspäin muiden chakrojen läpi, jotta ihminen voi saavuttaa valaistumisen.

Kuhunkin chakraan liitetään erilaisia ominaisuuksia, kuten värejä ja värähtelyä, sekä tunneyhteyksiä, hermostollisia yhteyksiä ja hormonaalisia yhteyksiä. Chakrojen aktivointiin suositellaan jooga-asanoita, meditaatioita ja mantroja. Chakroja voi siis ajatella sekä fysiologisina että psykologisina keskuksina. 

Onko chakrojen ja länsimaisen psykologian välillä yhteyttä?

Halusimme tätä artikkelia varten ymmärtää chakrojen psykologista ulottuvuutta ja käännyimme tietoisuustutkija Anne Puolakanahon puoleen. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella ja on syventynyt chakrateorian ja länsimaisen psykologian väliseen yhteyteen sekä mindfullnessiin perustuvien harjoitteiden hyödyntämiseen psyykkisen hyvinvoinnin lähteenä. 

Jotta chakrojen ja psykologian välistä yhteyttä voi ymmärtää, on hyvä ensin tuntea kullekin chakralle annetut psykologiset ja emotionaaliset ominaisuudet: 

Psykologian näkökulmasta seitsenjakoinen chakrateoria ei lopulta ole kovin kaukana toisesta, länsimaissa laajemmin hyväksytystä teoriasta, psykologi Abraham Maslown vuonna 1943 julkaisemasta tarvehierarkiasta. Maslown tavoitteena oli kuvata ihmisen käyttäytymistä tarpeiden tyydyttymisen näkökulmasta.

Psychological Review -julkaisussa alun perin julkaistussa tarvehierarkiassa hän luetteli viisi perustarpeiden kategoriaa, joiden tyydyttyminen vaikuttaa siihen, millä tavalla ihmisen on mahdollista kehittyä elämässään eteenpäin. Maslown tarvehierarkiaa on kuvattu yhdeksi maailman laajimmin levinneeksi käyttäytymistieteelliseksi teoriaksi. 

Puolakanahon mielestä ei ole yllättävää, että chakrateoria on jäänyt länsimaisissa yhteiskunnissa alisteiseksi muille teorioille, kuten tarvehierarkialle. 

“Tässä ajassa puhutaan psykologian kieltä, sen käsitteet on monelle helpompi ymmärtää. Vanhoille perinteille taas annetaan helposti huuhaa-leima, vaikka niillä saatetaan viitata samoihin ilmiöihin. Paraikaa tehdään kuitenkin yhä enemmän tutkimusta ihmisen tietoisuudesta. Uskon, että asenteet sitä myötä hiljalleen muuttuvat.” 

Hänen mukaansa pyskologian ja chakrajärjestelmän välillä on löydettävissä suoria yhteyksiä. Psykologia jää kuitenkin chakroja suppeammaksi tavaksi lähestyä ihmismieltä. 

“Perinteisesti psykologiassa ollaan kiinnostuneita ilmiöistä, jotka sijoittuvat ainoastaan kolmen alimman chakran ulottuvuuksiin.” 

Ihmisen perusturvallisuuden eli juurichakran alueen nähdään kehittyvän varhaislapsuudessa. Jos perusturvallisuus saavutetaan, ihminen kehittyy psykologiassaan eteenpäin kohti erottelua itsen ja muiden välillä,  ja alkaa rakentaa omaa ainutlaatuista persoonallisuuttaan ja seksuaalisuuttaan – liikutaan siis sakraalichakran alueella. Puolakanahon mukaan tämä vaihe tapahtuu tyypillisesti kahden vuoden iässä. Kolmannessa vaiheessa, leikki-iässä, siirrytään solar plexuksen alueelle eli opetellaan elämän perustaitoja, muodostetaan oma tahto ja pyritään sitä kohti. 

Mikä tahansa näistä kehitysvaiheista voi kuitenkin jäädä vajaaksi, jolloin ihminen ei välttämättä etene henkisessä kehityksessään ylemmille tasoille. 

“Psykologiassa ajatellaan, että monet mielenterveyden ongelmat syntyvät siitä, että perustarpeet eivät ole tulleet tyydytetyiksi. Se voi näkyä esimerkiksi ihmissuhdevaikeuksina tai siten, että ihminen ei tiedä mitä haluaa, toteuttaa itseään vain rajallisesti tai äärimmäisen itsekeskeisesti”, Puolakanaho sanoo.

Kenelle chakratyöskentely sopii?

Alimpien chakrojen kehitys ei Puolakanahon mielestä kuitenkaan riitä kaikille ihmisille. Moni haluaa tutkia omaa tietoisuuttaan pidemmälle kuin mitä länsimainen psykologia mahdollistaa. Chakrojen matkalla on mahdollista kokea esimerkiksi ehdotonta rakkautta tai yhteyttä maailmankaikkeuteen. Tällaiset tietoisuuden tilat tunnustetaan kuitenkin lähinnä uskonnoissa tai henkisissä perinteissä. 

Puolakanaho vertaa ihmisen mieltä jäävuoreen, josta suurin osa on veden alla piilossa. Näkyvä osa kuvaa tiedostettua mieltä ja veden alle jää kaikki tiedostamaton eli alitajunta. Alitajuntaa ei voi kehittää mutta sitä voi tehdä näkyväksi kehittämällä tietoisuutta. Kun tietoisuus laajenee, veden pinnan yläpuolella oleva vuori kasvaa. Tähän mennessä tietoisuuden kehitystä on ollut vaikea tehdä näkyväksi tutkimuksen keinoin. 

“Neurofysiologiset tutkimusmenetelmät tulevat kuitenkin muuttamaan tämän. Niiden avulla voimme kuvata aivojen toimintaa ja ymmärtää tietoisuutta yhä paremmin.”

Jos chakrojen työstö kohdistuu osittain samoihin psyykeen osa-alueisiin kuin psykologiset perinteet, voiko tietoisuusharjoituksilla korvata tai täydentää länsimaista terapiaa? 

Puolakanaho on vetänyt tutkimushanketta, jossa tietoisuustaitojen kohentamiseen pyrkivällä kahdeksanviikkoisella ohjelmalla pyrittiin lievittämään stressiä ja työuupumusta. Tulokset osoittivat, että noin 75 prosenttia osallistuneista hyötyi harjoituksista. Harjoitteet lievittivät myös ahdistusta ja masennusta, auttoivat unettomuuden hoidossa sekä lisäsivät elämäniloa, hyvinvointia ja tietoisuutta itsestä.

Puolakanahon mukaan on mahdollista, että oman alitajuisen mielen maailmaa voi laajentaa   sekä psykologialla että tietoisuusharjoituksilla. “En kuitenkaan halua sanoa, etteikö terapialla olisi oma paikkansa. Esimerkiksi käytösmallien muuttaminen onnistuu parhaiten vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, jolla on siihen soveltuva osaaminen.” 

Henkisten perinteiden haasteena hän näkee niiden nojautumisen omiin uskomisjärjestelmiinsä sekä gurujen ja opettajien omat sokeat pisteet.

“Gurukin voi olla sokea omille kulmilleen. Jos tekee pelkästään omaa harjoitusta tai itseterapiaa, voi olla että omat automaattiset puolustusmekanismit jäävät piiloon. Psykologian ammattilainen taas on koulutettu tunnistamaan näitä mekanismeja ja luovimaan niiden kanssa.”

Silti Puolakanaho suhtautuu optimistisesti itseapuun. “Jos ihminen on avoin ja haluaa muutosta, tietoisuuden kehittämiseen tarkoitetuilla menetelmillä voi päästä pitkällekin.”

Lue lisää: 

Puolakanaho, A., Tolvanen, A., Kinnunen, S. M., & Lappalainen, R. (2020). A psychological flexibility-based intervention for Burnout: A randomized controlled trial. Journal of Contextual Behavioral Science, 15, 52-67.

Candis, K, Best, C.(2010). A Chakra System Model of Lifespan Development. International Journal of Transpersonal Studies. 29(2):112-118. 

Anodea Judith. (2004). Eastern Body, Western Mind.