Miltä tuntuu palata joogamatolle sytostaattihoitojen jälkeen? “Niin hyvältä, että itkin ilosta”, kertoo Nina Maisonen, 35, jolla on takana kahden vuoden mittainen suhde rintasyövän ja sen vaatimien hoitojen kanssa.
Tuo ensimmäinen harjoitus oli oman kodin lattialla Helsingissä.
Nyt Ninan joogamaisema on toisenlainen. Kodin ikkunasta avautuu riisipeltonäkymä. Hän vietää opintovapaata Balin Canggussa yhdessä kolmen kämppiksensä ja Charlie-koiran kanssa. Balille Nina lähti vuoden 2022 alussa, sillä halusi toteuttaa siellä pitkäaikaisen haaveensa joogaopettajakoulutuksesta.
Sen haaveen siemen alkoi itää jo vuonna 2019, kun Nina kohtasi ensimmäiset työuupumuksen oireet. Hän työskenteli asiantuntijana nopeatemposella finanssialalla ja ymmärsi, että elämä oli liian hektistä. Silloin jooga muuttui säännöllisestä harjoituksesta jokapäiväiseksi elämäntavaksi. Nina poisti elämästä kaikki stresitasoa nostavat harrastukset ja keskittyi ainoastaan palautumiseen.
”Silloin tajusin ensimmäistä kertaa, että jooga voi olla muutakin kuin vinyasaa. Restoratiivinen harjoitus nousi merkitykselliseen rooliin, tein joka päivä tai monta kertaa viikossa yin-joogaa tai jooganidraa”, Nina kertoo.
Kun käsitys joogasta laajeni, Nina päätti varata paikan balilaisesta joogakoulutuksesta, jonka oli määrä toteutua vuonna 2020. Eteen tuli kuitenkin muutama mutka.
Vuoden 2020 alkukeväällä alkoi koronapandemia ja toukokuussa lääkäri kertoi Ninan olevan burnoutissa. Joulukuussa hän sai kuulla sairastavansa rintasyöpää.
Vuoden 2021 alkuun siirtynyt joogaopettajakoulutus sai jäädä. Elämän keskipisteeksi tuli syövästä selviäminen. Syöpädiagnoosia seuranneen kuukauden aikana ainoa harjoitus oli meditaatio, jonka avulla Nina pyrki pitämään päänsä kasassa. “Olin shokissa enkä tiennyt, mitä olisi tulossa. Meditaatio auttoi sietämään epävarmuutta tulevasta”, Nina kertoo.
Kuukauden päästä diagnoosista Ninalle tehtiin leikkaus, jossa syöpäkasvain poistettiin. Sitä seurasi kuukauden jakso, jolloin hän ei voinut tehdä mitään liikuntaa. Kun Nina sai jälleen luvan liikkua, asanaharjoitus oli puhdasta iloa.
Joogasta ja päivittäisistä kävelyistä tuli elämän tärkeitä iloja aikana, jolloin miltei kaikki muu oli vaikeaa. Sytostaattihoitoja seurasi aina viikon jakso, jolloin Nina ei pystynyt muuhun kuin sängyssä makaamiseen. Parempina viikkoina kevyt liikunta oli elämän kannatteleva voima.
“Kun mielessä pyöri ainoastaan ajatus siitä, että olen syöpäsairas, kävelyt ja jooga saivat minut tuntemaan oloni edes jotenkin normaaliksi.”
Armollisuudesta tuli elämän tärkein ohjenuora ja Nina päätti levätä aina, kun keho oli levon tarpeessa.
“Silloin päätin, että jos selviän sytostaateista ja muista hoidoista, lupaan kunnioittaa kehoani ikuisesti. Lupasin myös puhua itselleni arvostaen, sillä ymmärsin, kuinka itsekriittinen olin ollut itseäni kohtaan.”
Kun elämää varjosti jatkuva epävarmuus omasta olosta tai sairauden kehityksestä, Ninan oli pakko mukauttaa elämänasennettaan. Jooga auttoi keskittymään siihen, mikä on hyvin tässä ja nyt.
“Syöpäsairaudesta jää helposti vuosikausiksi pelko, että syöpä uusiutuu. Minua auttaa, kun muistutan itseäni siitä, että kaikki on hyvin juuri nyt. Elämästä pitää tehdä parasta mahdollista tässä hetkessä.”
Elämänasenteen myötä muuttui myös suhde ulkonäköön. Kun sytostaattihoidot veivät hiukset päästä ja ripset silmistä, Nina tajusi, kuinka hauras asia ulkonäkö on – se voidaan viedä pois milloin vain. Hän alkoi samalla kyseenalaistaa länsimaista mielenlaatua, jossa nuoruutta ihannoidaan ja vanhenemista pelätään.
“Nykyisin ajattelen, että vanheneminen on lahja.”
Vuoden 2022 alussa Nina pääsi vihdoin lähtemään Balile ja osallistumaan joogaopettajakoulutukseensa. Nyt balilainen elämä muistuttaa häntä nauttimaan elämästä ja suhtautumaan omaan kehoon kokonaisvaltaisemmin.
“Uskon, että kun kehossa kaikki virtaa vapaasti, sairauksia ei pääse muodostumaan.”
Juuri nyt tärkeintä on kuitenkin vain keskittyä nauttimaan elämästä ja olla murehtimatta tulevaa. Nina haluaa auttaa oman kokemuksensa myötä muita ymmärtämään, kuinka tärkeää on lähestyä elämää ilon kautta. Siksi hän jakaa omia kokemuksiaan syövästä avoimesti Instagram-tilillään ja podcastissaan.
“Haluan elää elämää täysillä”, hän sanoo.
