Elämä

Miksi jokaisen tulisi kokeilla digipaastoa?

Kirjoittanut: Roots

Modernin ajan ihminen on tottunut saamaan hurjan määrän tietoa netistä parilla klikkauksella, mutta samalla helposti ylikuormittuu kaikesta siitä, mitä on tarjolla. Elämiimme on saapunut lukematon määrä uusia mahdollisuuksia tekniikan kautta, ja kuitenkin useampi raportoi, että älylaitteet vievät aikaa ja vieraannuttavat omasta arjesta.

Mikäli tunnet älylaitteiden saaneen yliotteen elämästäsi, on ehkä aika harkita digipaastoa, tai toisella nimellä digital detoxia. Lyhyesti ilmaistuna digipaasto on itse määritelty ajanjakso, jolloin puhelin, tietokone, tabletti tai muu vastaava suljetaan ja siitä pyritään irtautumaan niin, että huomion keskipisteenä olisikin fyysinen maailma, esim. yhteys luontoon tai kasvokkain käydyt keskustelut.

Mutta miten olisi mahdollista katkaista yhteys, kun koko elämä on kietoutunut älylaitteiden ympärille, ja tuntuu ettei modernissa työ – tai opiskelupaikassa yksinkertaisesti pärjää ilman? Jokunen vuosi sitten YLE teki jutun, jossa kerrottiin kuinka jo viidesluokkalaiset vastaanottivat omat tablet- laitteensä oppimisen mahdollistajina. Kulttuurimme kasvattaa ja koulii meistä jo pienestä pitäen taidokkaita älylaitteiden käyttäjiä. Juurikin tämä tekee yhteyden katkaisemisesta välillä vaikeaa, jopa “epänormaalia”.

On sanomattakin selvää, että nopeutunut tiedonvälitys puhelimitse tai meilitse mahdollistaa monia hyviä asioita ja ehkäisee useita huonoja asioita tapahtumasta. Kyse ei siis ole itse älylaitteiden olemassaolosta, vaan niiden ylikäytöstä, jolla on usein elämää kuormittavia vaikutuksia. Simppeli logiikka pelaa mihin tahansa muuhunkin elämän osa-alueeseen; jos sitä on liikaa, tulee siitä rajoite.

Kyse ei ole itse älylaitteiden olemassaolosta, vaan niiden ylikäytöstä.

Minkälaisia rajoitteita älylaitteiden jatkuva syynäys sitten asettaa meille? Miten tällainen kulttuuri voi vaikuttaa meidän hyvinvointiimme? Aiheesta on kerätty jo varteenottettava määrä tutkimustietoa, joista muutamia nostoja alla:

Moni toivoisi keskittyvänsä töissä kauemmin ja ehkäpä tämän kautta saada laadullisesti tai määrällisesti enemmän aikaan. Esimerkiksi meilien selailu ja niihin vastaaminen muiden työtehtävien lomassa saattaa näyttää ja tuntuakin tehokkaalta, mutta todellisuudessa huomion jakaminen eri laitteista tuleville stimuleille heikentää yleisesti kaikkia suorituksia.
Unen merkityksestä voisi kirjoittaa oman blogipostauksensa, niin tärkeää se on ihmismielen ja kehon terveelle toiminnalle. Älylaitteet hohkaavat keinotekoista “sinistä valoa”, jolle altistuminen pimeän tullen piristää ja häiritsee luonnollista unirytmiä. Unirytmiä säätelee aivojen käpyrauhasesta erittyvä unihormoni melatoniini, jonka eritys yöllä laskee, mikäli ruutua on tullut tuijoteltua liian myöhään iltaa vasten.
Rajoitteista salakavalin lienee sosiaalisen median selailu älylaitteella ja sen vaikutukset mielen laadulle, itsetunnolle ja elämän mielekkyyden kokemukselle. Sosiaalisen median alkuperäinen ja jalo tehtävä yhdistää ihmisiä sekä jakaa tietoa toteutuu toki edelleenkin, mutta kokonaiskuvaan on ujuttautunut muutakin; oman elämänsä arvioimista toisten julkaisemien päivityksien perusteella, riittämättömyyden tunteita, kilpailuhenkisyyttä ja vertailua sekä vääristyneitä käsityksiä omasta itsestä tai muista. Jokainen on vastuussa omasta sosiaalisen median kanavastaan, joihin harvemmin päivitetään mitään hurjan negatiivista. Kun kaikki saavat päättää näyttävänsä “vain parhaimmat” puolensa elämästään, syntyy kierre, jossa jokaisella on näennäisesti ihanaa koko ajan. Sanomattakin selvää, tällainen ajatus luo harhaisia kuvia todellisuudesta ja saattaa aiheuttaa ahdistusta, masennusta tai muita mielenhäiriöitä.
Ihmiskeho on luotu liikkumaan monipuolisesti, eikä tekstiviestin näpyttely tai tietokonetta kohti kurottelu selkä kyyryssä valitettavasti ole niitä monipuolisimpia vaihtoehtoja. Monet niska – ja hartiaseudun kivut ovat johdannaisia huonosta työasennosta, ja säännöllinen kosketusnäytön selailu saattaa häiritä käsien ja ranteiden pieniä lihaksia sekä helliä niveliä. Tutkimuksia on tehty myös älylaitteiden vaikutuksesta silmien verkkokalvojen terveydelle, ja huomattu liiallisella altistumisella olevan yhteys mm. näön heikentymiseen, valoherkkyyteen, kuiviin tai kirveleviin silmiin sekä näiden myötä päänsärkyyn sekä migreeniin.
Ihmissuhteiden syvyys ja merkityksellisyys saattaa kärsiä, mikäli kohtaamisia täydentää aina älypuhelin. Pelkästään jo puhelimen esilläolo kannustaa vilkuilemaan sitä tai reagoimaan epäkohteliaasti ruudulle pamahtaviin ilmoituksiin. Tämä antaa helposti viestin, että toinen ei ole jakamattoman huomion arvoinen. Hetki, jolloin kiinnostumme enemmän elämästä ruudun takana, kuin elämästä tässä ja nyt, on uudelleenarvioimisen paikka.

Kaikkiin yllämainittuihin rajoitteisiin liittyy myös tavalla tai toisella stressi, joka on yksi suurimmista älylaitteiden liiallisesta käytöstä johtuva haittatekijä. Pitkäkestoinen stressitila mielessä ja kehossa supistaa energiavarastoja ja estää luovuuden virtaamisen. Stressi on omiaan saamaan olon ärtyneeksi, välinpitämättömäksi ja jännittyneeksi. Älylaitteista johtuvan stressin saattaa laukaista kokemus siitä, että tietoa on liian paljon, kaikkia ilmoituksia ei ehdi käydä läpi tai se, että sosiaalisessa mediassa tulisi olla esillä tietyllä tavalla.

Näkymä ei kuitenkaan ole mitenkään lohduton, mikäli sitoutuu pieniinkin tekoihin, joilla vähentää päivittäistä ruutuaikaa. Joidenkin tutkimusten mukaan käytämme päivästä 8 tuntia 21 minuuttia eri älylaitteiden hallinnointiin ja 2 tuntia 22 minuuttia tästä ajasta sosiaalisessa mediassa. Toki täysin älylaitteista vapaat jaksot ovat myös suotavia, mutta olennainen haaste on kuitenkin käytön vähentäminen arjessa. Alla muutama nopea vinkki:

Älä tuo puhelintasi edes samaan huoneeseen, jossa nukut. Näin estät sen räpläämisen heti herättyäsi. Hanki itsellesi herätyskello.
Jätä älylaitteesi toimistolle lounaan ajaksi. Sen sijaan, juttele työkavereidesi kanssa (mieluiten muusta kuin työstä) tai keskity syömään mahdollisimman hitaasti ja tietoisesti.
Voit asettaa puhelimeesi päivittäisen ruutuajan, jonka jälkeen sosiaalisen median appit lakkaavat toimimasta. Mikäli vain mahdollista, jätä työpuhelin ja tietokone päivän päätteeksi työpaikalle.

Kaikista kattavin vinkki on kuitenkin pitää itsensä aktiivisena mielekkäillä jutuilla, jotta huomio olisi helppo kohdentaa käsillä olevaan tekemiseen, eikä mieli kokisi tarvetta harhailla digimaailmaan. Monet tutkimukset osoittavat, että sosiaalisen median houkuttavat ilmoitukset saavat aivoissamme aikaan endorfiini hyökkäyksen, jonka lopputuloksena tunnemme mielihyvää. Saamme kuitenkin saman tunteen aikaan lukemattomilla muilla tavoilla, kuten metsässä samoilun, uuden taidon oppimisen tai urheilun kautta. Voit valita.

Lisää aiheesta ja tekstissä käytetyt lähteet:

https://www.health.harvard.edu/staying-healthy/blue-light-has-a-dark-side

https://yle.fi/uutiset/3-9825921

https://www.neuronation.com/science/unsocial-network-pitfalls-modern-communication