Jooga on koukuttava laji. Joogan harrastajien kesken puhutaan yogablissistä, euforisen rauhallisesta kehon- ja mielentilasta tunnin jälkeen. Se saa palaamaan joogamatolle yhä uudelleen ja uudelleen. Moni löytää joogasta tukea myös stressinhallintaan sekä fyysisten vaivojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Kaikki joogien kokemat havainnot joogan hyödyistä eivät ole yleistettävissä mutta jooga on enenevässä määrin alkanut kiinnostaa myös akateemista yhteisöä. 

Onko joogan hyödyille tieteellistä perustaa?

Jooga on alunperin luotu kehon ja mielen filosofiaksi ja harjoitusmuodoksi. Siksi se on 2020-luvulla hyvin erilaista kuin ennen ajanlaskun alkua kirjoitetuissa vedoissa, eli muinaisissa intialaisissa teksteissä. Vasta joogan länsimaistumisen myötä sitä on alettu tutkia akateemisin periaattein. Tätä tutkimusta on yhä hyvin vähän tai tutkimusasetelmat ovat rajallisia ja siksi niistä on vaikea vetää kaikkiin ihmisiin soveltuvia loppupäätelmiä. 

Jooga on myös vaikea laji luokitella, sillä yhdelle jooga tarkoittaa hengitysharjoituksia, toiselle lihaksia haastavaa asanaharjoittelua ja kolmannelle syvärentoutusta. Joogan vaikuttavuus on kytköksissä harjoittelun määrään ja mahdollisiin muutoksiin muissa liikuntatottumuksissa tai elämäntavoissa. Siksi joogan hyvinvointivaikutusta on vaikeampi tutkia kuin esimerkiksi tablettina syötävän lääkkeen. 

Vähäinen  ja vaikeasti yhtenäistettävä tutkimusnäyttö joogasta ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suuntaa antavia tutkimushavaintoja ole. Alle olemme koonneet viisi usein joogan yhteydessä korostettua hyötyä, joiden tueksi on olemassa tutkimusnäyttöä.

Jooga on hyvä tuki selkävaivojen hoitoon

Joogan hyötyjä selkävaivoihin on tutkittu verrattain paljon ja on useita viitteitä siihen, että joogasta on apua selkävaivojen hoidossa. Suuri osa tutkimuksesta keskittyy kroonisten tai määrittämättömien selkäkipujen hoitoon eikä ota kantaa esimerkiksi välilevyjen pullistumien hoitoon tai skoliosikseen. Joogan on kuitenkin todettu toimivan määrittämättömien selkäkipujen hoitoon jopa yhtä hyvin kuin fysioterapian. Siksi joogaa pidetään hyödyllisenä selän hoitomuotona tai ainakin tukena muiden muotojen rinnalle. Jooga ei kuitenkaan välttämättä ole ainoa laji, jolla selkää voi huoltaa vaan ylipäätään liikuntaa ja liikkumista pidetään hyödyllisenä selälle. Joogan on kuitenkin todettu olevan matalan loukkaantumisriskin laji eikä se vaadi aiempaa liikuntataustaa, joten siksi se on monia lajeja lähestyttävämpi. 

Jooga lisää lihasvoimaa, liikkuvuutta ja tasapainoa

Tutkimus osoittaa, että jooga voi olla erityisen hyödyllistä tietokonetyön aiheuttamien fyysisten vaivojen torjumisessa. Jooga kehittää esimerkiksi takareisien ja alaselän liikkuvuutta sekä käsien voimaa – alueita, jotka helposti kärsivät nimenomaan istumatyöstä. Joogalla on todettu vaikutusta myös ikääntyvien sekä nuorten aktiiviurheilijoiden liikkuvuuteen ja tasapainoon. Näin ollen voidaan sanoa, että joogasta voi olla hyötyä sekä passiivisen että aktiivisen arjen aiheuttamien kehon heikkouksien kehittämiseen ja niistä syntyvien vaivojen ennaltaehkäisyyn. 

Jooga madaltaa stressiä

Useat tutkimukset ovat melko yksimielisiä siitä, että joogalla voidaan madaltaa stressitasoja eri ihmisryhmissä. Joogaharjoitukset vaikuttavat sekä stressihormonien, kuten kortisolin, tuotantoon sekä mielialaa nostavien välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, tuotantoon. Joogan stressiä laskevat vaikutukset kohdistetaan usein sen kykyyn aktivoida parasympaattista eli lepohermostoa sekä vagus-hermoa. 

Jooga parantaa unta, elämänlaatua ja mielenterveyttä

Joogan hyötyjä unen ja elämänlaadun parantamisessa on tutkittu muun muassa sairaanhoitohenkilökunnan, ikääntyneiden ja syöpäpotilaiden keskuudessa. Joogan tarjoamien hengitysharjoitusten on havaittu laskevan esimerkiksi sairaanhoitohenkilökunnan kokemaa stressiä, ahdistusta ja masennusta ja parantavan näiden unen- ja elämänlaatua. Joogan on havaittu nostavan myös ikääntyneiden energiatasoa ja kokemusta omasta hyvinvoinnista. Myös syöpäpotilaiden on todettu saavan helpotusta esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen sekä syöpähoitojen aikana että syövästä parantumisen jälkeen. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että joogan menetelmillä, esimerkiksi tietyillä hengitysharjoituksilla voidaan nostaa masentuneiden ja melankoliasta kärsivien ihmisten mielialaa ja vähentää negatiivista ajattelua. Joogasta on todettu olevan hyötyä myös raskausmasennuksesta kärsiville naisille. Ruotsalaisessa tutkimuksessa joogan havaittiin parantavan burnoutin vuoksi sairauslomalla olevien ihmisten elämänlaatua jopa yhtä paljon kuin kognitiivisen käyttäytymisterapian. 

Jooga tukee painonhallintaa

Tutkimus osoittaa, että jooga voi tukea painonhallintaa ja tervettä suhdetta ruokaan monin eri tavoin. Jooga voi vaikuttaa kehon koostumukseen ja painonhallintaan sekä fysiologisten muutosten kautta mutta sillä on todettu olevan myös merkittäviä vaikutuksia mielentilaan ja kehosuhteeseen. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että painoaan pudottaneiden joogien perustelut joogan hyödyille liittyivät niin sen tuomaan fyysiseen olotilaan kuin joogayhteisön antamaan voimaan ja esimerkkiin terveellisistä elämäntavoista. Moni koki joogan vähentäneen näläntunnetta ja yllättäviä mielihaluja sekä parantaneen itsetuntoa ja kehosuhdetta. 

Huomaathan, että tämä ei ole tyhjentävä lista joogaan liittyvästä tutkimuksesta vaan lisää on ja joogaa myös tutkitaan jatkuvasti. Opittavaa riittää vielä – pidämme siis silmät ja korvat auki.