Jooga tai kansainvälisemmin ilmaistuna yoga tulee sanskriitin kielen sanasta yuj, joka viittaa yhdistämiseen tai liittoon. Yhtä selkeää selitystä sille, minkä yhdistämisestä tai liitosta joogassa on kyse, ei ole. Sanan voi siis tulkita monella tapaa, ja tyypillinen tulkinta on, että joogan pyrkimyksenä on yhdistää jotkin kaksi tai useampia asioita toisiinsa, esimerkiksi mieli kehoon tai yksilö maailmankaikkeuteen. Näin ollen jooga harjoituksena kehittää taitoja yhteyden löytämiseen. 

Namaste lausutaan usein joogatunnin lopussa mutta sitä voitaisiin yhtä hyvin käyttää tervehdyksenä joogasaliin astuttaessa. Namaste on yksinkertaisimmillaan nimenomaan pelkkä sanskriitinkielinen tervehdys eli vastaava kuin suomalainen “moikka”. Jos mennään pidemmälle sanan historiaan, namah-tavulla on viitattu kumarrukseen, as-tavulla minuun ja te-tavulla sinuun. Namaste on siis kumarrus minulta sinulle. Siksi sanan lausumiseen yhdistetään usein kumarrus kädet vastakkain, ja siksi sen voi ajatella olevan moikkaamista kunnioittavampi tervehdyksen muoto. Namasten käännökseen yhdistetään usein myös jonkinlaista pyhyyttä, esimerkiksi “pyhä minussa tervehtii pyhää sinussa”. Pyhyyden idea ei ole niinkään kieliopillinen vaan liittyy hindulaisuuteen, jossa ajatellaan, että jumaluus asuu jokaisessa ihmisessä sekä luonnonkappaleessa. Eli kun tervehdimme toisiamme, tervehdimme samalla myös jumaluutta, korkeampaa voimaa. Joten tervehdystä voi lähestyä joko maallisena tai hengellisenä, opettajasta ja oppilaasta riippuen. Nykypäivänä namasten lausuminen aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita. Joogan länsimaistuttua on aiheellista pohtia, pitäisikö sanaa edes käyttää länsimaisissa joogayhteisöissä. Namasten lausuntaa voidaan pitää myös kulttuurisena omimisena. Sanan käyttöä on kritisoitu etenkin sellaisissa yhteyksissä, joissa siitä väännetään meemejä ja kangaskasseihin painettavia mainostekstejä kuten namaslay tai nama’stay in bed.

Om on niin sanottu siemenmantra eli lyhyt tavu, joka lausutaan usein hitaasti ja toistaen. Omin oikea ääntämys on kolmikirjaiminen A-U-M. Om-mantraa kutsutaan usein maailmankaikkeuden mantraksi, ja sen avulla pyritään saamaan yhteys universaaliin tietoisuuteen. Ideana on, että omin lausuminen synnyttää tietyn taajuuden värähtelyä, joka yhdistyy muihin samalla taajuudella värähteleviin palasiin kehossa ja maailmankaikkeudessa. Omia, kuten muitakin mantroja, voi lähestyä myös maallisemmin, fyysisen kehon näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että mantrojen tuottama värähtely voi stimuloida vagus-hermoa ja siten tukea kehon rentoutumista. Mantrojen lausumista käytetään myös läsnäolon harjoittamisen työkaluna, sillä niin sanottu mantraaminen voi auttaa keskittymään paremmin esimerkiksi meditaatioon. 

Pranayama-sanalla viitataan joogassa hengitysharjoituksiin. Sanan alkuosa prana tunnetaan suomeksi parhaiten elämänvoimana ja yama-sana taas kääntyy helpoiten hallinnaksi tai kontrolliksi. Pranayama-harjoitusten tavoitteena onkin kontrolloida elämänvoimaa hengityksen avulla. Jooga sisältää lukuisia hengitysharjoituksia, joilla kullakin voidaan saada aikaan erilaisia miedompia ja voimakkaampia kehollisia vaikutuksia. Hengitysharjoituksia käytetään tyypillisesti myös meditaation tukena ja pelkkä hengitykseen keskittyminen voidaan nähdä meditaationa itsessään. Pranayamaa voidaan kuitenkin hyödyntää myös liikkuvassa harjoituksessa, ja monelle joogille tutuin hengitysharjoitus onkin kurkunpään kautta virtaava ujjayi. Ujjayi käännetään usein sanskritista voitokkaaksi hengitykseksi mutta sitä kutsutaan myös merihengitykseksi ja Darth Vader -hengitykseksi, koska se muodostaa kohisevan äänen. Jos haluat oppia ujjayi-hengityksen, katso Rootsin videopankista tämä opetusvideo. 

Asana-sanalla viitataan modernissa joogassa mihin tahansa jooga-asentoon eli sitä käytetään kattoterminä joogatunnilla tehtäville liikkeille. Sana asana löytyy myös monen jooga-asennon sanskritinkielisestä nimestä, esimerkiksi tadasana (vuori-asento), virabhadrasana (soturin asento) ja adho mukha svanasana (alaspäin katsova koira). Asana-sanaan viitataan joogan alkuperäisteoksena pidetyssä Patanjalin joogasutrassa lauseella ”Sthira Sukham Asanam”, joka kääntyy ”vakaa, rento asento”. Tästä lauseesta on peräisin joogaharjoituksen perustavanlaatuinen ajatus, että jokaisen joogassa harjoitettavan fyysisen asennon olisi oltava samaan aikaan vakaa ja tuettu sekä rento ja mukava. Vaikka fyysisten liikkeiden harjoittamiseen keskittyvä asanaharjoitus on länsimaissa suosituin joogan muoto, se on kuitenkin vain yksi osa joogaa. Muita osia ovat esimerkiksi hengitysharjoitukset ja meditaatio. 

Savasana on ehkä tunnetuin sanskritinkielinen asanan nimi, joka kääntyy myös kuolleen miehen asennoksi. Nimi on kuvaava, koska asanassa maataan täysin rentoutuneena lattialla. Savasanaa käytetään tyypillisesti palautumiseen ja rentoutumiseen tunnin lopussa, alussa tai asanoiden väleissä. 

Chaturanga on matala ojentajapunnerrus, joka tehdään usein osana aurinkotervehdyssarjoja. Englanniksi chaturangasta käytetään myös sanskritista käännettyä nimitystä four-limbed staff pose mutta suomeksi chaturangalle ei ole vakiintunutta käännöstä. 

Inversioilla viitataan asanoihin, joissa lantio ja sydän ovat pään yläpuolella eli keho on ainakin osittain ylösalaisin. Tällaisia asanoita ovat esimerkiksi alaspäin katsova koira, niska-hartiaseisonta ja erilaiset käsitasapainot. Inversioiden ajatellaan stimuloivan laskimoverenkiertoa jaloista kohti sydäntä, jossa veri hapettuu ja pääsee takaisin kehoon. Inversioita pidetään usein verenkierrolle hyödyllisinä, virkistävinä ja hermostoa rauhoittavina asentoina. Tutkimusta joogainversioiden vaikutuksista kehoon on kuitenkin hyvin vähän ja siksi inversioiden hyödyistä ei ole toistaiseksi luotettavaa tutkimustietoa. Moni joogan harrastaja kokee inversiot kuitenkin kehoa eri tavoin stimuloivina ja tärkeinä osina omaa joogaharjoitusta. Jos haluat tutustua inversioiden maailmaan lähemmin, tee inversio flow -tunti Rootsin videopankista.

Vinyasa viittaa modernissa joogassa useampaan asiaan. Sanan suora käännös sanskritista on “asettaa merkityksellisellä tavalla”. Vinyasan voi ajatella siis tarkoittavan esimerkiksi asanoiden yhdistämistä merkityksellisellä tavalla peräkkäin. Vinyasasta onkin tullut yleisnimitys sellaiselle joogalle, jossa liikutaan asanasta toiseen virtaavasti. Vinyasa-sanaa käytetään myös merkitsemään hengityksen ja liikkeen sulavaa liittoa eli liikkumista hengityksen tahtiin. Joogatunnin keskellä saatat kuulla opettajan suusta myös kehotuksen siirtyä niin sanottuun välivinyasaan, jolla tarkoitetaan asanasarjojen välissä tehtävää, aurinkotervehdyksestä tuttua liikesarjaa punnerruksesta ylöspäin katsovaan koiraan ja alaspäin katsovaan koiraan. Vinyasan merkitys riippuu käyttöyhteydestä, mutta karkeasti sanoen sillä viitataan yleensä jonkinlaiseen virtaavaan liikeeseen ja kahden tai useamman asian yhdistämiseen. Tutustu välivinyasa-tekniikkaan Rootsin videopankissa.