Helatorstain jälkeisenä perjantaina nukun vähän pidempään. Aurinko paistaa, joten lähden työhuoneelle kävellen, vaikka tietysti pyörällä tai muilla kulkuneuvoilla pääsisin nopeammin. Jään matkan varrella puistonpenkille kirjoittamaan tajunnanvirtaa vihkooni muutaman sivun verran. Saan idean kutsua ystäväni kanssani lounaalle ja juttelemme vielä lounaan jälkeen pitkään työhuoneeni läheisellä kalliolla kahvimukit kädessä. Kallioilla mieli rauhoittuu ja jutellessa ajatukset selkiytyvät. Tuntuu hyvältä ottaa aikaa omille asioille.
Miinuspuolena on, etteivät työt juuri edisty päivän aikana. Kirjoitan tätä blogia vasta viiden aikaan perjantai-iltana. Ulkoilun jälkeen sisällä istuminen ei kuitenkaan tunnu yhtään hankalalta tai tylsältä.
“Olen tänään valinnut hyvinvoinnin ensin ja työt vasta sitten.”
Kävin yli kymmenen vuoden ajan toimistotyössä kahdeksasta neljään. Päivätyön normi on vaikuttanut minuun syvästi ja siitä on ollut vaikea rimpuilla irti, vaikka olen toiminut jo reilut viisi vuotta yrittäjänä ja omien aikataulujeni laatijana. Huono omatunto seuraa helposti jokaista harha-askelta töiden parista.
Minulla on kestänyt esimerkiksi vuosia hyväksyä, että juoksulenkki kerran viikossa toteutuu parhaiten, jos juoksen sen aamupäivällä. Silloin siihen toki kuluu “hyvää työaikaa”.
Aina ei voi valita vain itselle mieluista tekemistä ensin – vai voiko? Voiko huvin ja hyvinvoinnin laittaa töiden edelle? Kannattaako se?
Mitä jos hyvinvointisi onkin edellytys hyvälle työsuoritukselle?
Hyvinvoinnin etusijalle laittamiseen on monta hyvää perustelua. Esimerkiksi nämä:
- Viikoittaiset liikuntarutiinit pitävät päivittäisen vireystilani kunnossa. Tiedostan myös, että sairastelen vähemmän, kun fyysinen kuntoni on mallillaan. Silloin kestän paremmin myös stressiä ja ajoittain toistuvia tiukkoja työrupeamia.
- Kun olen kävelyllä, tauolla tai juttelen jonkun kanssa, ajatukseni virtaavat vapaasti. Ensimmäisen kirjani idean sain kun olin juuri painanut pääni tyynyyn käydäkseni nukkumaan. Moni asiakaskin on kertonut korvaamattoman arvokkaista ideoistaan, jotka ovat syntyneet suihkussa, junamatkalla tai lenkillä.
- Verensokerin laskiessa tai pidemmän ponnistelun jälkeen ajattelun taso laskee. Silloin ihminen alkaa tehdä huonompia päätöksiä. Aika alkaa valua esimerkiksi siihen, että keskeytät työtäsi katsomalla puhelimen eri sovelluksia ja tarkistelet sähköpostia.
Hyvinvoinnista huolehtiminen on siis sekä pidemmällä tähtäimellä että yhden päivän aikanakin varsinainen toimintakyvyn supervoima.
“Pienikin teko hyvinvoinnin suuntaan muuttaa jotakin.”
Jo yksittäinen valinta, esimerkiksi tauon pitäminen silloin, kun siltä tuntuu, palauttaa sekä työvireesi että hallinnantunteesi: osoitat itsellesi, että voit milloin tahansa valita hyvinvoinnin. Pitkällä aikavälillä vaikutukset vain kertautuvat, kun olet jatkuvasti paremmalla mielellä. Jaksat opetella uutta ja innostua.
Harjoitus: Valitse hyvinvointi joka päivä
Tässä kaksi kysymystä, joiden avulla voit asettaa hyvinvointiasi tukevia tavoitteita:
- Millaisen hyvinvointiasi lisäävän valinnan haluat jatkossa tehdä joka viikko?
- Millaisen hyvinvointiasi lisäävän valinnan haluat jatkossa tehdä joka päivä?
Kirjoita vastaukset ylös mahdollisimman konkreettisesti ja suunnittele, miten voit toteuttaa ne. Ole sinnikäs ja päättäväinen toteutuksessa. Erään tutkimuksen mukaan uuden päivittäisen rutiinin oppimiseen kului keskimäärin pari kuukautta, joillakin jopa lähemmäs vuosi. Pidä kiinni hyvinvointiteostasi, vaikka olisi kiire tai et jaksaisi. Valitse riittävän pieni teko, jonka toistaminen on sinulle tällä hetkellä mahdollista, teon tehokkuudesta tai tutkimushyödyistä piittaamatta. Olennaista on, että itse koet tekosi lisäävän hyvinvointiasi.
Niin, ja yhden kerran väliin jääminen ei sitten haittaa yhtään mitään, jatkat vaan tyynesti silmiä räpäyttämättä ja ketään moittimatta niin kuin mitään ei olisi tapahtunut 😉 Sen sijaan jokaisesta onnistuneesta toteutuksesta voit lämpimästi kiitellä itseäsi ja fiilistellä tyytyväisenä.
Mistä sinä haluaisit lukea tällä palstalla? Satu Pihlaja bloggaa psykologia-aiheista lukijoiden toiveiden perusteella. Jätä kysymyksesi täällä.
Vieraskynä: Satu Pihlaja
Satu Pihlaja on erikoispsykologi PsL, kouluttajapsykoterapeutti ja coach, joka kouluttaa, puhuu, valmentaa ja pitää vastaanottoa coaching- ja työnohjausasiakkaille. Hän on kirjoittanut myös kaksi kirjaa: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018, Atena-kustannus) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (2021). Satu kirjoittaa Roots Journaliin psykologia-aiheisia blogipostauksia.
