Oletko joskus juossut joogatunnille kiireellä ja tuntenut, miten keho ja mieli sykkivät kiireen luoman hässäkän tahdissa? Oletko kenties päässyt joogatunnin aikana rentoutuneeseen tilaan ja jopa nukahtanut tunnin lopuksi?

Väitän, että joogan kyky kuljettaa meidät hässäkästä rauhan huomaan on yksi tärkeimpiä syitä, miksi jäämme koukkuun joogaan. On ihana tietää, että on olemassa keinoja päästä levolliseen mielentilaan ja sisäiseen rauhaan. 

Jooga on kuitenkin vain välineellisessä roolissa tämän vaikutuksen aikaansaamisessa. Todellisuudessa tästä matkasta vastaa autonominen eli ilman tahdonalaista käskyä toimiva hermostomme. Rentoudumme, koska kehomme parasympaattinen hermosto eli lepohermosto aktivoituu. Se aktivoituu, koska annamme sille oivallisen ympäristön, joka voi sisältää esimerkiksi tietoista hengitystä, rentouttavia asentoja, irtipäästämistä tukevia kehotuksia ja vähä-ärsykkeisen fyysisen ympäristön.

Siltikään jokainen meistä ei rentoudu samalla tavalla ja on päiviä, jolloin stressaantunutta hermostoa on vaikeampi saada pois päältä, vaikka kuinka joogaisi.

Jututin osteopaatti Jutta Aaltoa, joka hoitaa työkseen erilaisia kehon epätasapainotiloja ja kipuja. Hän kertoi, kuinka paljon voimme säädellä hermostomme reaktioita ja mikä vaikutus tällä on kokonaishyvinvointiimme.

Tiedä tämä: Voit vaikuttaa omaan hermostoosi

Aallon mukaan jokaisen on hyvä tietää hermoston ja hyvinvoinnin välisestä suhteesta ainakin se, että voimme vaikuttaa siihen, miten hermostomme toimii. “Vaikka autonomista hermostoa kutsutaan ei-tahdonalaiseksi hermostoksi, se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi käytöksellämme ja rutiineillamme muokata sitä”, Aalto sanoo ja muistuttaa samalla, että kunkin ihmisen hermosto on yksilöllinen.

Samat harjoitukset eivät automaattisesti saa aikaan samaa vaikutusta jokaisessa, eikä jooga ole taikaluoti rentoutumiseen. Merkityksellisempää on elämäntyylimme, itsetuntemuksemme sekä elämän varrella keräämämme fyysiset ja henkiset traumat, sekä se miten olemme niistä toipuneet.

Kun ihminen hakeutuu Aallon vastaanotolle, hän teettää aina aluksi perusteellisen taustakyselyn. Se paljastaa, minkälaisella keholla, mielellä ja traumoilla ihminen tulee hoidettavaksi ja mikä on siinä hetkessä oleellista. Vaikka osteopatia on kehoa manuaalisesti käsittelevä hoitomuoto, Aalto tietää, että kivut ja kehon vaivat asuvat harvoin pelkästään kehossa. Usein kiputiloilla on pitkät juuret.

“Kun ihminen laitetaan tarpeeksi tiukan paineen alle, stressihermosto eli sympaattinen hermosto yliaktivoituu. Tällöin kehon ja mielen kokemat traumat kumpuavat pintaan ja oireilu alkaa. Kun keho saadaan rentoutumaan, se alkaa hoitaa itse itseään.” Tämä osaltaan selittää sitä, miksi esimerkiksi tietynlainen selkäkipu palaa toistuvasti takaisin ilman mitään selkeää syytä.

Toistuvat vaivat ovat usein stressin ilmentymiä eivätkä välttämättä kytköksissä mihinkään silmin nähtävään onnettomuuteen tai tapahtumaan.

“Taustalla voi olla vanha vamma, jossa hermosto lähtee herkemmin reagoimaan stressiin, mutta itse vamma ei välttämättä ole ongelma. Tai sitten voi olla kyse myös siitä, että alkuperäinen vaurio ei ole koskaan päässyt kunnolla paranemaan esimerkiksi silloisen stressikuorman vuoksi ja siksi se aktivoituu yhä uudelleen”, Aalto sanoo.

Jooga voi auttaa pääsemään rentoutuneeseen tilaan, missä keho ja mieli voivat hyvin ja korjaavat niihin kohdistuneita vaurioita. Syntyy hyvän kierre, jossa hyvä olo lisää itse itseään.

Jooga vahvistaa itsetuntemusta ja ymmärrystä oman hermoston tilasta

Jutan mukaan hermoston kannalta joogan tärkein ulottuvuus on sen tarjoama tila itsetuntemuksen kehittymiselle. Hitauteen, pysähtymiseen ja kehon viestien kuunteluun luotu joogaharjoitus on täydellinen tila oman olotilan havainnointiin, jännittyneisyyden tunnistamiseen ja mahdollisten kipujen tai jännitysten aistimiseen. Pysähtyessä voi myös saada kiinni siitä, minkälaiset ajatusketjut ja tunteet voivat olla kipujen taustalla.

“Kun olet läsnä itsellesi säännöllisesti, on helpompi tehdä rakentavia valintoja, jotka lisäävät hyvinvointia”, Aalto kiteyttää.

Meillä monella on kuitenkin päiviä tai ainakin hetkiä päivissä, jolloin tehokkaimmatkaan rentoutumisharjoitukset eivät kuljeta zen-tilaan. Itse muistan useita kertoja, kun olen mennyt joogatunnille jonkin voimakkaan stressaavan tunteen vallassa ja tuskaillut 90 minuuttia sitä, etten pysty päästämään irti.

Jutan mukaan tällaisestakin joogaharjoituksesta voi olla hyötyä, jos pystyy liikkeen avulla vapauttamaan voimakasta tunnetilaa kehosta, pääsee yhteyteen itsensä kanssa ja ymmärtää, mistä tunne kertoo.

Aallon mukaan rentoutumisessa on paljolti kyse myös turvallisuuden tunteen kokemuksesta. Jos valitsemamme joogatunti tai opettaja ei herätä meissä turvallisuuden ja rauhan tunnetta, ei rentoutumista välttämättä tapahdu. “Vaikka joogaopettajan ja oppilaan välillä ei ole henkilökohtaista suhdetta, kyse on kuitenkin vuorovaikutussuhteesta. Opettajan luonne, tapa puhua ja ohjata vaikuttavat meihin. Siksi on tärkeää löytää opettajat, jotka sopivat itselle.”

Valitse, mihin hermostosi mukautat

Jooga tarjoaa mahdollisuuden hermoston hyvinvoinnista huolehtimiseen, mutta yksittäistä joogatuntia tärkeämpää on, mitä teemme elämässämme joogan ulkopuolella. On hyvä kysyä, onko elämässä paikkoja, joissa voi kääntää huomion sisäänpäin ja hiljentää ulkopuolelta tulevat viestit.

“Etenkin empaattiset ihmiset ovat herkkiä arvioimaan muiden reaktioita ja sitä, mitä itsen ulkopuolella tapahtuu. Kun huomio on jatkuvasti ulospäin, voi olla vaikeaa kuulla sitä, mitä tarvitsemme”, Aalto toteaa. 

Hermosto mukautuu siihen, mitä sille opetamme. Jos elämämme on hyvin keskeytettyä ja kiireistä, sympaattinen stressihermostomme voi olla jatkuvasti valmiudessa ja siksi meidän on vaikea rentoutua. Kun taas harrastamme hitaampia asioita, kuten hidastempoista joogaa, meditaatiota tai luonnossa kävelyä, luomme samalla hermostolle mahdollisuuksia rauhoittua.

Aalto kuitenkin muistuttaa, ettei mikään yksittäinen harjoitus ole pomminvarma rentouttaja, sillä jokaisen ihmisen triggerit ovat erilaisia. Jollekin hiljaisuus voi olla turvaton tila ja silloin hermostokaan ei rentoudu. Toinen taas voi päästä rentoutuneeseen tilaan jonkin fyysisesti aktivoivan harrastuksen avulla, jolloin rentoutuminen tapahtuu intensiivisen aktivoinnin jälkeen.

Siksi on vain yksi pyrkimys, joka edistää rentoutunutta oloa ja tervettä hermoston toimintaa: tule tutuksi oman mielesi ja kehosi kanssa.

Lisää näitä hermostolle lempeitä tekoja päivääsi ja luo rauhaa arkeesi

1. Aloita päiväsi hengitysharjoituksella.
2. Lähde hitaalle kävelylle ilman päämäärää, aikataulua tai kuulokkeita korvissa.
3. Kalenteroi päivääsi hetki, jolloin kuuntelet, miten kehosi ja mielesi voi.

Jutta Aallon vastaanottotoimintaan ja koulutuksiin voit tutustua osoitteissa:
Juttaaalto.fi
Anatomiakehotietoisuus.fi