Oletko joskus tullut joogatunnille kiireellä, vähän stressaantuneena, ja monta asiaa mielen päällä? Minä olen. Harjoituksen alussa ajatukseni harhailevat ja mieleeni tunkeutuu tekemättä jääneitä sekä pohdintaa vaativia asioita. Hartioita kiristää ja mieli on rauhaton. Joogaopettajan sanat alkavat kuitenkin pian ohjata kehoani rentoutumaan. Kun ohjaaja kehottaa jättämään muut asiat joogamaton ulkopuolelle, tunnen kun niskan lihakset rentoutuvat ja hengitys alkaa kulkea vapaammin. Sanat vaikuttavat mieleen ja mieli kehoon.
Myös muissa arjen tilanteissa vaikutamme sanoilla toisiimme. Kun pyydät tekemään jotain nopeasti, äkkiä tai käytät ilmaisua ”pitäisi olla jo”, saat takuulla toiselle hätäisen tunnetilan. Jos jotain on ”pakko saada valmiiksi”, et anna työskentelyrauhaa ja vapautta tehdä omaan tahtiin. Arjessa käytämme sanoja joskus aika huolettomasti, seurauksia miettimättä. Lapsiakin hoputetaan kärsimättömästi sanomalla ”äkkiä nyt”, vaikka sen suurempaa hätää ei olisikaan. Jos kodin kevätsiivous on ”kamala urakka”, ei siihen tarttuminen varmaan kovin paljoa houkuttele.
Sanoilla voisimme luoda myös sallivaa ja rentoa tunnelmaa. Mitä jos pyytäisit työkaveria tekemään jonkin asian hänelle mieluisella tavalla? Jos aikataulu on tiukka, voit kysyä ”kuinka pian saisit tämän valmiiksi?” sen sijaan, että pakotat ja tuhahtelet. Mitä jos koittaisit sanojen avulla saada suursiivouksen tuntumaan pikkujutulta. Sain kerran itseni kiinni manaamasta ääneen, että erään huonekalun kokoaminen on varmasti todella hankalaa. Korjasin saman tien sanani: ”Se sujuu varmaan nopeasti, helposti ja vaivattomasti!” Todellisuudessahan huonekalun kokoaminen kuuluu lopulta niihin elämän helppoihin asioihin.
Miten puhut itsellesi?
Kuulemme sanoja myös silloin, kun olemme yksin. Sisäisellä puheella tarkoitetaan sitä, miten puhumme itsellemme. Ohjaamme omaa toimintaamme, arvioimme sitä ja teemme nopeita korjausliikkeitä mielessämme. Joku on todella tietoinen sisäisestä puheestaan, mutta monilla mielensisäiset sanat kulkevat kuin huomaamatta taustalla. Ne vaikuttavat meihin joka tapauksessa. Tunnista, piiskaatko itseäsi eteenpäin sanoilla, ja moititko virheliikkeistä. Kutsutko itseäsi rumilla sanoilla?
Joskus meillä on taipumusta olla turhan vaativia ja ankaria juuri itseämme kohtaan.
Opettele ainakin muutama sellainen sana tai lause, jotka haluaisit kuulla joka päivä. Voisit kehua itseäsi taitavaksi ja ahkeraksi, osaavaksi ja kekseliääksi. Sen sijaan, että jokin pitäisi olla jo valmista, löydä jokin ilmaisu, joka lisää tekemiseen rentoutta. Tehtävä tulee valmiiksi sopivassa aikataulussa, tai teet sen sopivalla hetkellä. Onnistut kyllä, koska olet niin hyvä!
Hyödynnä muilta saamaasi palautetta sisäisen äänesi tsemppaajana. Kirjoita vaikka puhelimen muistioon saamiasi kehuja ja lue niitä silloin, kun huomaat olevasi itsellesi liian kriittinen. Sain tänään viestin, jossa luki ”olet kyllä mainio ihminen, tuot ja luot iloa ympärillesi”. Aion tallettaa sen, ja lukea sitä silloin, kun olo ei tunnu ihan niin mainiolta. Olen valtavan kiitollinen sille, joka pysähtyi kirjoittamaan nämä sanat. Viljele sinäkin ympärillesi kehuja ja kannustusta, kun huomaat jotakin hyvää muissa ihmisissä. Sanasi saattavat päätyä jonkun muistioon.
Sanoilla parempaan maailmaan
Uutiset ovat viime aikoina olleet täynnä voimakkaita sanoja. Luemme, miten nuoret uupuvat koulussa ja työelämä kuormittaa. Lasten vanhemmat vasta väsyneitä ovatkin. On mielenterveyskriisi, ilmastohätätila ja Ukrainan sota. Maailmantalouskin on hälyttävä. Uupumus, kuormitus, kriisi ja tuho – millainen mielikuva näistä sanoista jää? Maailman ongelmia ei sovi kieltää, mutta nämäkin päivittäin kohtaamamme sanat luovat sellaista olotilaa, jossa on raskasta elää.
Haastan sinut sanomaan tai kirjoittamaan tänään jotakin sellaista, mikä luo ympärillesi valoisaa ja toiveikasta olotilaa. Eräs työkaveri juuri kertoi päivän ohjelmastaan, ja totesi että torstait ovat hyviä päiviä. Ystäväni ihasteli, miten miellyttävää on liikkua ulkona, kun on taas lämmintä ja valoisaa. Kauppojen myyjätkin toivottelevat mukavaa päivänjatkoa ja jättävät minulle näin ostosten kanssa kotiin vietäväksi sylillisen mukavaa mieltä.
Sanat eivät ehkä poista maailman ongelmia, mutta ne vaikuttavat sinun ja ympärilläsi olevien olotilaan joka hetki.
Vieraskynä: Satu Pihlaja
Satu Pihlaja on erikoispsykologi PsL, kouluttajapsykoterapeutti ja coach, joka kouluttaa, puhuu, valmentaa ja pitää vastaanottoa coaching- ja työnohjausasiakkaille. Hän on kirjoittanut myös kaksi kirjaa: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018, Atena-kustannus) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (2021). Satu kirjoittaa Roots Journaliin psykologia-aiheisia blogipostauksia.