Mitä ovat ne asumisen unelmat ja toiveet, joita sinulla on? Hyvän mielen koti -kirjan kirjoittanut Maaretta Tukiainen ajattelee, että kodin tunnelman tulee lähteä omasta itsestä, ei sisustuslehdistä tai muiden luomista säännöistä. Hän kehottaa tutustumaan omiin toiveisiin, tekemään aarrekarttoja kaipaamastaan tunnelmasta ja suunnittelemaan kodin sen pohjalta.
Aloita miettimällä, miten kotiasi käytät
Vaikka koti määritellään usein eri huoneiden nimien kautta, näihin nimityksiin ei tarvitse jäädä jumiin. Olohuoneesi voi olla työhuoneesi, jooga-ashramisi tai viherkasvien ruukutushuone, jos niin haluat. Kun siis suunnittelet kotisi tilanjakoa, mieti ensin, mitä asioita arkeesi kuuluu ja luo sen pohjalta tilat sille elämälle, jota aidosti elät. Voit jakaa tilan myös ajan mukaan, sama tila voi olla päivällä eri käytössä kuin illalla.
“Jos kaikki laitetaan uusiksi, voi olla että jotain katoaa siitä ytimestä, mikä rakennuksessa oli.” – Maaretta Tukiainen –
Kuuntele tilassa jo olevaa energiaa
Jos muutat uuteen asuntoon tai päätät laittaa vanhan uusiksi, saat vinkkejä tila- ja sisustusratkaisuihin rakennuksen omasta historiasta. Esimerkiksi 50-luvulla rakennetussa asunnossa voi olla hyvä olla jotain, mikä on yhteydessä siihen aikaan. Kuuntele ja aisti tilaa ennen kuin päätät, mitä sille teet.
“Kodin energia on aistimusten yhteisvaikutus.” – Maaretta Tukiainen –
Kotoisuus syntyy vaihtelusta
Erilaisten asioiden yhdistely antaa tilalle luonnetta ja tuo tunnelmaa. Materiaalien erilaiset karheus- ja pehmeysasteet, toisiaan tukevat värisävyt, luonnon materiaalit ja viherkasvit auttavat tuomaan tilaan erilaisia pintoja ja kontrasteja. Epäsuora valo ja kohdevalaisimet toimivat hyvin tunnelmavalaistuksena. Myös äänimaailma ja tuoksut luovat tunnelmaa. Hyvä tunnelma on eri aistien puhuttelua samaan aikaan.
Kuuntele koko keskustelu kodin tunnelmasta hihhulihei! -podcastistamme.
Jos keho viettää tuolin muodossa suuren osan päivästä, tasapainoksi kaivataan liikkeitä, jotka rikkovat kulmikkaat linjaukset. Tämä kolmen asanan setti toimii taukojumppana tai päivän aloituksena tai päätöksenä.
Kierto istuen
- Aloita harjoitus epäsymmetrisestä asennosta. Istu matolla tai jos alaselkäsi tuppaa pyöristymään, rullaa takapuolen alle viltti ja istu sen etureunalla. Suorista toinen jalka, ja koukista toinen lähelle itseäsi. Suoran jalan nilkka on aktiivinen, eli varpaat osoittavat kohti taivasta.
- Nappaa vastakkaisella kädellä halausote polvesta. Eli jos oikea jalka on suorana ja vasen koukussa, ota vasemmalla käsivarrella halausote polven ympäri ja anna selän kiertyä. Pää on kierron loppusilaus eli anna katseen kääntyä takaviistoon kierron mukana. Tähtää kuitenkin siihen, että selkä kiertyisi etenkin rintarangasta eikä vain päästä.
- Huolehdi, että takimmainen käsi on tukevasti selän takana. Voit halutessasi sujauttaa käden alle blokin tai vaikka kahvipaketin tai kirjan, jos matto tuntuu olevan kaukana. Näin saat tukevamman otteen. Ideana on, että selkä pysyisi pystysuorassa koko asennon ajan eikä lähtisi pyöristymään tai nojaamaan taakse.
Pidä asana 5–10 hengitystä ja vaihda puoli.

Matala lunge
- Astu toinen jalka maton etuosaan niin, että polvi on suoraan nilkan yläpuolella, 90-asteen kulmassa. Takajalan polvi jää maahan, voit sujauttaa polven alle viltin tai tyynyn, jos lattia tuntuu kovalta.
- Laske kädet etumaisen reiden päälle. Anna selän olla pystysuorassa, nojaamatta taakse tai eteen ja vapauta lantion painoa hieman eteenpäin niin, että tunnet venytyksen lonkankoukistajassa.
Pidä asana 5–10 hengitystä ja vaihda puoli.

Silta
- Käy koukkuselinmakuulle matolle niin, että polvet ovat lantion leveydellä ja jalkaterät osoittavat suoraan eteenpäin.
- Nosta lantiota ja aseta ristiluun alle blokki tai tukeva viltti. Tuen tulisi tuntua mukavalta, joten katso, että löydät oikean kohdan. Ristiluun tunnistaa kädellä kovana kohtana selkärangan ja pakaran välissä.
- Anna käsivarsien avautua sivuille, niska pitkänä ja rentoudu asanan varaan.
Viivy 10–30 hengitystä tai niin pitkään kuin haluat. Asento toimii hyvin myös mielen rentouttajana.

Aseta blokki ristiluun alle. Katso, että polvet pysyvät lantion leveydellä.

Kaipaatko pidemmän harjoituksen? Katso online-videopankistamme esimerkiksi selkärangan hemmottelu tai yin alaselälle.
Tee päätös, että aiot sitoutua meditaatioharjoitukseen ainakin joksikin aikaa. Päätös ei tarkoita pakottamista vaan päättäväisyyttä: teet tietoisesti tilaa uudelle rutiinille arkeesi. Päätä samalla, mikä aika päivästä olisi sinulle paras meditaatiohetki: heräisitkö aikaisin, kun muu maailma vielä nukkuu, meditoisitko työpäivän päätteeksi vai tekisitkö meditaatiosta iltarutiinin. Kun teet päätöksen ja sitoudut siihen, rutiini alkaa rullata omalla painollaan.
Valitse meditaatiotyylisi. Suunnittele etukäteen, minkälaisen meditaation teet ja kuinka kauan aiot meditoida. Jos kaipaat ideoita, voit käyttää meditaatiosi apuna ohjattuja meditaatioita, vain istua hiljaisuudessa tai meditatiivisen taustamusiikin äärellä. Usein niin sanotut mindfulness- eli läsnäolon meditaatiot ovat helpoimpia aloittelijoille. Niiden ideana on harjoitella läsnäoloa ja löytää yhteys kehoon. Muita meditaatiotekniikoita ovat esimerkiksi mantrameditaatiot, joissa erilaisten mantrojen toistamisen avulla synnytetään kehoon värähtelyä. Meditaatio tekniikoita on kuitenkin sadoittain, joten ehdit elämäsi aikana opetella niitä runsain mitoin.
Et tarvitse mitään äänieristettyä luolaa voidaksesi meditoida!
Asetu sopivaan tilaan. Hiljainen tila tukee rauhoittumista, mutta tilasta ei kannata tehdä ongelmaa. Et tarvitse mitään äänieristettyä luolaa tai muita erikoisuuksia voidaksesi meditoida! Ihan vain ovien sulkeminen riittää. Myös musiikki voi auttaa poistamaan häiriöääniä ja tukea siten keskittymistä. Mitä pidemmälle etenet meditaatiossasi, sitä vähemmän elämän muut äänet häiritsevät harjoitustasi. Jos asetat harjoitukselle jonkin minuuttimäärän, ajasta kello soimaan sen sijaan että tarkkailisit sitä meditaation aikana.
Hae hyvä asento. Voit tehdä meditaation istuen tai maaten. Tärkeintä on löytää asento, joka olisi samaan aikaan vakaa ja rento. Jos keho on kovin jännittynyt, makuuasennossa voi olla helpompi päästä meditatiiviseen tilaan. Jos taas olet kovin väsynyt, istuessa pysyt todennäköisemmin hereillä. Jos istuminen ilman selkänojaa on vaikeaa, voit alussa nojata seinään. Istuminen helpottuu harjoittelemalla. Jos huomaat, että asento ei toimi tai jalat puutuvat, vaihda asentoa kesken meditaation.

Yritä olla tavoittelematta mitään tiettyä olotilaa tai kokemusta.
Aloita. Tee ensimmäinen meditaatiosi ja katso, mitä tapahtuu. Yritä asettua tarkkailijan paikalle ja vain seurata mielen liikkeitä ja kehon tuntemuksia. Älä vaadi itseltäsi liikoja, muista että meditaatioksi riittää, että istuit ja olit paikallaan hetken. Esimerkiksi viiden minuutin meditaatio on hyvä aloitus. Jos tylsistyt ja turhaudut, ota tunteet uteliaisuudella vastaan. Yritä olla tavoittelematta mitään tiettyä olotilaa tai kokemusta. Kaikki, mitä meditaatiossa nousee, on tietoa mielentilastasi. Aloita lempeästi ja tavoittele sellaista meditaatiokokemusta, joka innostaa palaamaan meditaation ääreen toistekin.
Jos haluat oppia lisää meditaatiosta, kuuntele keskustelu meditaatiokouluttaja, läsnäolovalmentaja, life coach Sampo Mannisen Rootsin hihhulihei! -podcastista. Auroran ja muiden joogaopettajien ohjattuja meditaatioharjoituksia löydät Rootsin videopankista.
Palkitse itsesi työstä jo etukäteen
Hyvä flow-tila on kuin virtaava joki. Se tekee työstä sujuvaa ja mielekästä – usein myös tehokkaampaa. Siksi flow-tilaan pääsemiseen kannattaa käyttää aikaa. Jos esimerkiksi aamulenkki saa sinut hyvälle mielelle, mieti miten saisit sellaisen mahdutettua päivääsi tai edes viikkoosi? Ei tarvitse odottaa työpäivän loppuun voidakseen palkita itsensä töistä. Aamuliikunnan tai hyvän aamiaisen voi tarjota itselleen pelkästään siksi, että se virittää hyvään mielentilaan.
“Usein meillä on hyvin kapea käsitys energiasta”, sanoo Satu Pihlaja. “Energia ei ole vain syömistä ja liikkumista vaan myös psyykkisellä energialla on väliä.” Ja siksi arkeen kannattaa mahduttaa sellaisia asioita, jotka lisäävät psyykkistä energiaa eli ilahduttavat tai inspiroivat.
Satu ehdottaa ratkaisuksi esimerkiksi taiteilijatreffejä. Sovit treffit itsesi kanssa taidenäyttelyyn tai jonkin muun sinua inspiroivan äärelle. Hyvän energian hankkimisesta on turha potea huonoa omaantuntoa, sillä hyvällä flowlla tehty työ on myös tehokkaampaa.
Ei tarvitse odottaa työpäivän loppuun voidakseen palkita itsensä töistä.
Tee tylsästä kiinnostavaa ja pilko vaikea palasiin
Flow-tila syntyy siitä kokemuksesta, että työtehtävän vaativuus ja omat taidot ovat linjassa keskenään. Jos työtehtävä on liian helppo, siihen tylsistyy ja jos se on liian vaikea, se voi alkaa ahdistaa.
Kun käsillä oleva tehtävä tuntuu liian vaikealta tartuttavaksi, pura se osiin ja aloita helpoimmasta päästä. Kun pääset yhteen palaseen kiinni ja saat flown käyntiin, saatat jo nauttia seuraavista osasista.
Jos taas motivaatio on hukassa eikä työ oikein kiinnosta, kokeile nostaa vaikeusastetta. Tylsästä rutiinista voi tehdä kiinnostavan asettamalla itselleen tiukan aikataulun tai uuden toteutustavan. Kun muutat rutiinin haasteeksi, flow-tilaan pääseminen on todennäköisempää.
Hyvät valinnat tehdään etukäteen
Oletko koskaan miettinyt, millainen olisi sinun unelmatyöpäiväsi? Pihlaja kehottaa mielikuvaharjoitteluun, jossa kuvittelet parhaan version työpäivästäsi tai -viikostasi ennen sen aloittamista. Tärkeää on Pihlajan mukaan omaksua niin sanottu “valitsijan asenne” eli tietoisuus siitä, että joka päivä teet valintoja työstäsi ja voit vaikuttaa siihen, millainen päivästäsi tulee.
“Usein koemme, että tehtäviä vaan tulee ja niihin pitää reagoida. Silloin emme enää valitse työtämme. Kun kiusaus sanoa kyllä tulee, pysähdy hetkeksi ja huomaa valinnan paikka. Sinä valitset, miten reagoit toisen pyyntöön.”
Valintoja ovat myös ne itsesi kanssa sopimasi liikuntatuokiot ja pitkät lounaat. Jos olet päättänyt käydä pitkällä kävelyllä aina perjantaisin, pysy valinnassasi joka viikko tai ainakin useimmiten, niin siitä tulee rutiini. Rutiinit vähentävät valitsemiseen kuluvaa energiaa.
Tärkeää on omaksua ”valitsijan asenne”.
Tee työstäkin mindfulness-harjoitus
Meditaation perussäännöt pätevät myös työn tekemiseen. Havainnointi ja läsnäolo tukevat keskittymistä ja hillitsevät tarvetta suhata monen eri tehtävän välillä. Kun mieli on sirpaleinen, kokeile vaikka kävellä hetki huoneessa ja tarkkailla, mitä ympärilläsi on. Myös työn lomassa voit sulkea silmät hetkeksi ja kuulostella, miten hengität, ovatko hartiat rennot, onko selällä hyvä asento, onko ympärillä jotain kaunista katsottavaa, mitä ikkunasta näkyy.
Hyvinvointia tukee jo pelkästään se, että tiedostaa oman olotilan. Vasta sitten sitä voi lähteä muuttamaan.

