Vieraskirjoittaja

Kun loma lähestyy, palautuminen ei tapahdu napin painalluksella. Usein lomaa edeltää ruuhkahuippu, jolloin painamme kaasua ja teemme entistäkin enemmän töitä. Töiden kasautuminen ennen lomia on otollista aikaa aivojen ja mielen ylikuumenemiselle. 

Siksi aivojen viilentämiseen kannattaa varata riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä. Palautumiseen tehoavat myös nämä kolme kikkaa: maisemanvaihdokset, itsensä yllättäminen ja tietoinen rentoutuminen. Niitä voi soveltaa, vaikka lomaa olisi vain kaksi päivää. 

1. Vaihda maisemaa – pidä rima alhaalla

Lomalla kannattaa retkeillä. Jos et pääse pitkäksi aikaa vapaille, lähde vaikka bussilla toiseen kaupunkiin vierailulle. Mieli reagoi nopeasti paikan muutoksiin. Kun vaihdat sijaintia, pääset helpommin palautumisvaihteelle.

Laske rimaa virkistysretkien suhteen kaikin tavoin. Mökillä voi käydä viikonloppunakin ja päiväretkelle pääsee ilman yöpymiskamppeitakin. Syö ennen lähtöä ja ota mukaan eväitä, niin budjetti pysyy kohtuullisena. Reissun toteutuminen on todennäköisempää, jos sovit siitä etukäteen ystävän kanssa. Näin kiusaus jäädä kotiin siivoilemaan vapaapäiväksi pienenee.

2. Yllätä itsesi

Moni suunnittelee loma-ajan täyteen ohjelmaa. Se on ymmärrettävää, sillä lomaa kohtaan on usein suuria odotuksia. Ehkä haluat vierailla harvemmin tapaamiesi sukulaisten luona tai päästä suosittuun kesäteatteriin. Jätä kuitenkin lomalle myös suunnittelematonta aikaa. Silloin sinulle jää tilaa vaikka vasta aamulla kuulostella, mitä tänään huvittaisi tehdä. 

Jos sinulla on lomalle aina samat rutiinit, kokeile rikkoa niitä. Vaihda mökki kaupunkilomaan tai Korkeasaari kansallispuistoon. Lähde uintiretkelle järvelle, jossa et ole vielä koskaan käynyt. Etene suunnittelematta ja yllätä itsesi vaikka kotikulmilla. Kävele eri reittejä tai lähde pyöräretkelle ilman matkasuunnitelmaa ja pysähtele silloin, kun siltä tuntuu.

Pidä yhteyttä sinulle tärkeisiin ihmisiin. Jos arjen kiireissä on haastavaa sopia tapaamisia, vapaalla aikataulut joustavat enemmän. Jos olet liikkeellä yksin, juttele tuntemattomien kanssa. Saatat löytää itsesi kiinnostavista keskusteluista ja mieli virkistyy uusista näkökulmista.

3. Harjoittele rentoutumista

Kiireen jälkeen tai sen keskellä ei ole aina helppoa pysähtyä. Et kuitenkaan tarvitse meditaatiomestarin taitoja, vaan yksinkertaisetkin harjoitukset toimivat. Rentouta mieli esimerkiksi seuraavalla aistihavaintoharjoituksella.

Harjoitus: Aistihavainnot

Valitse mieluinen paikka. Voit mennä retkelle meren tai järven rantaan, lähipuistoon tai vaikka takapihallesi. Istu mukavasti, voit halutessasi ottaa mukaan vihkon ja kynän. Asetu mukavaan asentoon, hengitä muutaman kerran syvään ja anna itsellesi lupa rentoutua. 

Halutessasi laita puhelimen ajastin soimaan 10–15 min päästä. Keskittyminen harjoitukseen voi olla helpompaa, kun et joudu vilkuilemaan kelloa.  

Ala havainnoida ympäristöäsi. Voit kirjoittaa havaintojasi ylös vihkoosi: Mitä ääniä kuulet? Miltä kuulostaa hiekan rapina, veden liplatus, tuulen humina puissa? Kuuluuko ihmisten tai eläinten ääniä, liikenteen ääniä? 

Entä mitä näet ympärilläsi? Tunnetko tuoksuja, makuja? Miltä kehossasi tuntuu? Istutko kovalla vai pehmeällä alustalla? Tunnetko vaikka tuulenvirettä hiuksissasi tai ihollasi? Jatka havainnointia ja mahdollisesti kirjoittamista 10–15 minuutin ajan. Lupaan, että sen jälkeen tunnet olosi läsnäolevaksi ja rentoutuneeksi.

Mistä sinä haluaisit lukea tällä palstalla? Jätä psykologia-aiheinen kysymyksesi Satu Pihlajalle anonyymisti täällä.

Vieraskynä: Satu Pihlaja

Satu Pihlaja on erikoispsykologi PsL, kouluttajapsykoterapeutti ja coach, joka kouluttaa, puhuu, valmentaa ja pitää vastaanottoa coaching- ja työnohjausasiakkaille. Hän on kirjoittanut myös kaksi kirjaa: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018, Atena-kustannus) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (2021). Satu kirjoittaa Roots Journaliin psykologia-aiheisia blogipostauksia.

Ayurveda-sana juontaa sanskritista ja tarkoittaa elämäntiedettä. Sen tavoitteena on auttaa ihmistä saavuttamaan tasapainoinen ja harmoninen elämä. Ayurvedan mukaan jokaisessa ihmisessä on ainutlaatuinen yhdistelmä kolmea doshaa (vata, pitta, kapha). Tätä uniikkia ja synnynnäistä doshien yhdistelmää kutsutaan prakritiksi, kehotyypiksi.

Listasin alle näiden kolmen kehotyypin tyypillisimmät ominaisuudet, joiden avulla voit pohtia, mikä kehotyyppi voi mahdollisesti kuvastaa sinua. Näiden kolmen kehotyypin lisäksi on myös kahden kehotyypin yhdistelmiä, joita on yhteensä seitsemän. Siksi ayurvedaan kannattaa tutustua syvemmin hakeutumalla ammattilaisen konsultointiin. 

Vata (ilma + eetteri)

Ihminen, jonka psykofyysistä rakennetta hallitsee vata on usein olemukseltaan kevyt ja hoikka, yleensä joko melko pitkä tai todella lyhyt. Heillä on kapea luusto, taipuisat ja hauraat hiukset sekä pienet ja kapeat silmät. Monesti vatatyypillä jalat ja kädet ovat kylmät ja kynnet karheat sekä hauraat. He puhuvat ja kävelevät nopeasti ja nukkuvat levottomasti. 

Parhaimmillaan vata on luova, toimelias ja iloinen. Vatalla on hyvä mielikuvitus ja hän innostuu helposti sekä inspiroi muita teoillaan ja olemuksellaan. Vatatyypit ovat nopeita oppimaan, mutta heidän muistinsa ei ole järin tarkka. Pitkäjänteisyys ja sitoutuneisuus eivät ole vatan vahvuuksia. 

Vatan tunnistaminen:

• kevyt, hoikka
• todella lyhyt tai todella pitkä
• Liikkuu ja puhuu nopeasti
• hauraat hiukset ja kynnet

Ayurvedinen hoitaminen pohjautuu vastakohtiin. Koska vata on ominaisuuksiltaan mm. kuiva, kylmä, kevyt ja liikkuva, tarvitaan tasapainoksi asioita, joilla on vastakkaisia ominaisuuksia – öljyistä, lämmintä, raskasta ja staattista. 

Yleisiä ohjeita vatan tasapainottamiseksi:

• Suosi lämpimiä, öljyisiä ja keskiraskaita ruokia
• Suosi suolaisia, makeita ja happamia makuja
• Vähennä kylmiä, karkeita ja kuivia ruokia
• Vähennä tulisia, karvaita ja supistavia makuja
• Panosta erityisesti säännöllisiin rytmeihin
  • syö samoihin aikoihin joka päivä
  • mene nukkumaan ja herää samoihin aikoihin joka päivä
  • vältä epäsäännöllisyyttä
• Varaa aikaa riittävälle levolle ja palautumiselle
• Pukeudu lämpimästi
• Erilaiset stimulantit kuten kahvi, alkoholi, huumeet ja valkoinen sokeri nostavat vataa, vältä siis niitä

Pitta (tuli + vesi)

Ihminen, jonka psykofyysistä rakennetta hallitsee pitta, on yleensä keskikokoinen. Hänen lihaksensa erottuvat melko hyvin ja painokin voi kohota tai laskea suhteellisen helposti. Pittatyypeillä on ohut ja lämmin iho, väriltään joko punertava, kellertävä tai vaalea. Ohuet ja hienot hiukset ovat ominaisia pittalle ja pittatyyppi saattaa myös kaljuuntua ennenaikaisesti. Pittan tunnistaa terävästä katseesta ja herkistä silmistä – hän ei siedä hyvin valoa. 

Koska pitta vastaa aineenvaihdunnasta, on pittaihmisillä voimakas aineenvaihdunta ja he hikoilevat runsaasti. Pittatyypillä on myös hyvä ruuansulatus ja voimakas ruokahalu. 

Koska pitta dosha säätelee älykkyyttä, ovat pittatyypit usein fiksuja ja he tekevät tarkkoja havaintoja. He ovat pitkäjänteisiä, määrätietoisia ja usein myös hyviä puhujia. Pittatyypit ovat usein myös luontaisia johtajia, heillä on selkeä visio ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska tulielementti hallitsee pitta doshaa, ovat pittatyypit usein tulisia – he suuttuvat ja ärsyyntyvät helposti. 

Pittan tunnistaminen:

• keskikokoinen
• lämmin iho
• voimakas aineenvaihdunta
• Määrätietoisuus

Koska pitta on ominaisuuksiltaan kuuma, hapan, nestemäinen, rasvainen, läpitunkeva, kevyt ja liikkuva tarvitaan tasapainottamiseen vastakkaisia ominaisuuksia. 

Yleisiä ohjeita pittan tasapainottamiseksi:

• Suosi makeita, karvaita ja kutistavia makuja
• Vältä happamia, suolaisia ja pistäviä makuja
• Suosi viilentäviä ruokia
• Muista hellittää ja kultivoida leikkimielisyyttä
• Luo säännölliset elämänrytmit
• Vältä kuumaa keskipäivän aurinkoa ja liiallista saunomista
• Kahvi, suklaa, tupakka, jugurtti, juustot, liha ja uppopaistetut ruuat nostavat pittaa, vältä niitä
• Ole lempeä itseäsi ja muita kohtaan

Kapha (maa + vesi)

Ihminen, jonka psykofyysistä rakennetta hallitsee kapha, on usein vahvarakenteinen. Hänellä on todennäköisesti kookkaat luut ja hyvin kehittyneet lihakset. Kaphat ovat usein perusterveitä ja heillä on hyvä fyysinen kestävyys.

Kaphatyypin iho saattaa olla viileä, kirkas ja rasvainen. Hänen hiuksensa ovat luultavimmin paksu ja kiharat. Kaphan voi tunnistaa suurista silmistä ja tuuheista ripsistä. Kaphatyyppi on vahva, hän liikkuu hitaasti ja hikoilee kohtuullisesti. Kaphalle ominaiset hidas ruuansulatus ja aineenvaihdunta saattavat aiheuttaa ylipainoa. Kaphatyypit pitävät levosta ja heidän unensa on pääosin syvää ja pitkää.

Parhaimillaan kapha on rauhallinen, kärsivällinen ja rakastava. Kaphatyypeillä on useimmiten hyvä muisti, vaikka nopeita oppijoita he eivät olekaan.

Kaphan tunnistaminen:

• vahvarakenteinen, hyvä fyysinen kestävyys
• liikkuu hitaasti
• hidas aineenvaihdunta ja ruuansulatus
• rauhallinen
• hyvä muisti

Koska kapha on ominaisuuksiltaan esimerkiksi rasvainen, staattinen ja kylmä, tarvitaan tasapainottamiseen asioita, jotka ovat ominaisuuksiltaan vastakkaisia: kuivaa, aktiivista, lämmintä.

Yleisiä ohjeita kaphan tasapainottamiseksi:

• Suosi lämpimiä, mausteisia, kuivia ja kevyitä ruokia
• Suosi karvaita, pistäviä ja supistavia makuja
• Vähennä kylmiä, raskaita ja öljyisiä ruokia
• Vähennä makeita, suolaisia ja happamia makuja
• Vältä napostelua ja ylensyömistä
• Panosta säännöllisiin rytmeihin
  • syö samoihin aikoihin joka päivä
  • mene nukkumaan ja herää samoihin aikoihin joka päivä
  • vältä päiväunia
  • muista vaihtelu rutiineihin, kokeile jotain uutta
• Varaa aikaa riittävälle liikkeelle ja aktiivisuudelle
• Pukeudu lämpimästi
• Erityisesti maitotuotteet, hiiva, sokeri, punainen liha ja huonolaatuiset rasvat ja öljyt sekä prosessoidut ruuat nostavat kaphaa, vähennä niitä

Jos haluat ymmärtää lisää ayurvedasta, kuuntele keskustelumme Eveliinan kanssa hihhulihei! -podcastista ja tutustu Eveliinaan tarkemmin hänen kotisivuillaan tai Instagramissa.

Vieraskynä: Eveliina Holm

Eveliina on Rootsin joogaopettaja, Ayurveda Life Coach ja mindfulness-ohjaaja CFM®. Hän on harjoittanut ayurvedaa yli 6 vuotta ja ottaa vastaan asiakkaita Helsingin Töölössä. Eveliinalla on myös ayurveda-aiheinen podcast Ayurglow, jota hän juontaa yhdessä ekokosmetologi Rosi Sotkasiiran kanssa.

Helatorstain jälkeisenä perjantaina nukun vähän pidempään. Aurinko paistaa, joten lähden työhuoneelle kävellen, vaikka tietysti pyörällä tai muilla kulkuneuvoilla pääsisin nopeammin. Jään matkan varrella puistonpenkille kirjoittamaan tajunnanvirtaa vihkooni muutaman sivun verran. Saan idean kutsua ystäväni kanssani lounaalle ja juttelemme vielä lounaan jälkeen pitkään työhuoneeni läheisellä kalliolla kahvimukit kädessä. Kallioilla mieli rauhoittuu ja jutellessa ajatukset selkiytyvät. Tuntuu hyvältä ottaa aikaa omille asioille.

Miinuspuolena on, etteivät työt juuri edisty päivän aikana. Kirjoitan tätä blogia vasta viiden aikaan perjantai-iltana. Ulkoilun jälkeen sisällä istuminen ei kuitenkaan tunnu yhtään hankalalta tai tylsältä. 

“Olen tänään valinnut hyvinvoinnin ensin ja työt vasta sitten.”

Kävin yli kymmenen vuoden ajan toimistotyössä kahdeksasta neljään. Päivätyön normi on vaikuttanut minuun syvästi ja siitä on ollut vaikea rimpuilla irti, vaikka olen toiminut jo reilut viisi vuotta yrittäjänä ja omien aikataulujeni laatijana. Huono omatunto seuraa helposti jokaista harha-askelta töiden parista. 

Minulla on kestänyt esimerkiksi vuosia hyväksyä, että juoksulenkki kerran viikossa toteutuu parhaiten, jos juoksen sen aamupäivällä. Silloin siihen toki kuluu “hyvää työaikaa”. 

Aina ei voi valita vain itselle mieluista tekemistä ensin – vai voiko? Voiko huvin ja hyvinvoinnin laittaa töiden edelle? Kannattaako se?

Mitä jos hyvinvointisi onkin edellytys hyvälle työsuoritukselle?

Hyvinvoinnin etusijalle laittamiseen on monta hyvää perustelua. Esimerkiksi nämä: 

• Viikoittaiset liikuntarutiinit pitävät päivittäisen vireystilani kunnossa. Tiedostan myös, että sairastelen vähemmän, kun fyysinen kuntoni on mallillaan. Silloin kestän paremmin myös stressiä ja ajoittain toistuvia tiukkoja työrupeamia. 
• Kun olen kävelyllä, tauolla tai juttelen jonkun kanssa, ajatukseni virtaavat vapaasti. Ensimmäisen kirjani idean sain kun olin juuri painanut pääni tyynyyn käydäkseni nukkumaan. Moni asiakaskin on kertonut korvaamattoman arvokkaista ideoistaan, jotka ovat syntyneet suihkussa, junamatkalla tai lenkillä.
• Verensokerin laskiessa tai pidemmän ponnistelun jälkeen ajattelun taso laskee. Silloin ihminen alkaa tehdä huonompia päätöksiä. Aika alkaa valua esimerkiksi siihen, että keskeytät työtäsi katsomalla puhelimen eri sovelluksia ja tarkistelet sähköpostia. 

Hyvinvoinnista huolehtiminen on siis sekä pidemmällä tähtäimellä että yhden päivän aikanakin varsinainen toimintakyvyn supervoima. 

“Pienikin teko hyvinvoinnin suuntaan muuttaa jotakin.” 

Jo yksittäinen valinta, esimerkiksi tauon pitäminen silloin, kun siltä tuntuu, palauttaa sekä työvireesi että hallinnantunteesi: osoitat itsellesi, että voit milloin tahansa valita hyvinvoinnin. Pitkällä aikavälillä vaikutukset vain kertautuvat, kun olet jatkuvasti paremmalla mielellä. Jaksat opetella uutta ja innostua.

Harjoitus: Valitse hyvinvointi joka päivä

Tässä kaksi kysymystä, joiden avulla voit asettaa hyvinvointiasi tukevia tavoitteita: 

1. Millaisen hyvinvointiasi lisäävän valinnan haluat jatkossa tehdä joka viikko?
2. Millaisen hyvinvointiasi lisäävän valinnan haluat jatkossa tehdä joka päivä?

Kirjoita vastaukset ylös mahdollisimman konkreettisesti ja suunnittele, miten voit toteuttaa ne. Ole sinnikäs ja päättäväinen toteutuksessa. Erään tutkimuksen mukaan uuden päivittäisen rutiinin oppimiseen kului keskimäärin pari kuukautta, joillakin jopa lähemmäs vuosi. Pidä kiinni hyvinvointiteostasi, vaikka olisi kiire tai et jaksaisi. Valitse riittävän pieni teko, jonka toistaminen on sinulle tällä hetkellä mahdollista, teon tehokkuudesta tai tutkimushyödyistä piittaamatta. Olennaista on, että itse koet tekosi lisäävän hyvinvointiasi.

Niin, ja yhden kerran väliin jääminen ei sitten haittaa yhtään mitään, jatkat vaan tyynesti silmiä räpäyttämättä ja ketään moittimatta niin kuin mitään ei olisi tapahtunut 😉 Sen sijaan jokaisesta onnistuneesta toteutuksesta voit lämpimästi kiitellä itseäsi ja fiilistellä tyytyväisenä. 

Mistä sinä haluaisit lukea tällä palstalla? Satu Pihlaja bloggaa psykologia-aiheista lukijoiden toiveiden perusteella. Jätä kysymyksesi täällä.

Vieraskynä: Satu Pihlaja

Satu Pihlaja on erikoispsykologi PsL, kouluttajapsykoterapeutti ja coach, joka kouluttaa, puhuu, valmentaa ja pitää vastaanottoa coaching- ja työnohjausasiakkaille. Hän on kirjoittanut myös kaksi kirjaa: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018, Atena-kustannus) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (2021). Satu kirjoittaa Roots Journaliin psykologia-aiheisia blogipostauksia.